Yrityskaupoista tai omistajanvaihdoksista puhuttaessa on vaikea olla törmäämättä käsitteeseen ”due diligence” tai sen lyhenteeseen ”DD”. Termi kääntyy huonosti suomen kielelle, mutta tarkoittaa jotakuinkin huolellista tarkastusta tai kunnollista selvittämistä.

Kyse on tyypillisesti yrityskaupan tai muun yritysjärjestelyn yhteydessä tehtävästä tarkastuksesta, jossa ennen järjestelyn toteuttamista pyritään selvittämään kohdeyhtiöön ja sen toimintaympäristöön liittyvät toiminnalliset, taloudelliset, juridiset ynnä muut riskit.

Voidaan sanoa, että kyse on tavallaan yrityksen kuntotarkastuksesta: sen avulla selvitetään, ovatko yrityksen taloudellinen tilanne, sopimukset, lainsäädännölliset velvoitteet ja muut olennaiset tekijät kunnossa ennen suunnitellun transaktion toteuttamista.

Miksi due diligence on tärkeä?

Due diligence -tarkastus on olennainen osa yrityskauppoihin ja sijoituksiin liittyvää riskienhallintaa. Sen avulla voidaan minimoida riskejä ja pyrkiä varmistumaan siitä, ettei ostaja tai sijoittaja sitoudu järjestelyyn, joka voisi myöhemmin osoittautua huonoksi tai jopa katastrofaaliseksi.
Usein tarkastuslöydöksillä on vaikutusta myös kauppahintaan – ostaja pyrkii hinnoittelemaan havaitut riskit alennukseksi tarjottuun kauppahintaan. Toisinaan tarkastuksessa havaitaan niin merkittäviä riskejä, että ostaja vetäytyy kaupasta tarkastuksen jälkeen.

Esimerkiksi jos tarkastuksessa ilmenee, että kohdeyrityksellä on merkittäviä veroriskejä, jotka eivät olleet aiemmin ostajan tiedossa, ostaja pyrkii tyypillisesti alentamaan tarjottua kauppahintaa veroriskien määrällä.
Jos taas tarkastuksessa ilmenee muunlainen riski, jota on vaikea hinnoitella, ostaja pyrkii tavallisesti siirtämään riskin myyjän kannettavaksi kauppakirjaan kirjattavin ehdoin siltä varalta, että riski realisoituu.

On hyvä huomata, että tietyt ns. taseen ulkopuoliset vastuut – kuten esimerkiksi potentiaaliset vahingonkorvausvastuut – eivät selviä yrityksen tilinpäätöstiedoista, mutta tulevat esiin huolellisesti tehdyssä due diligence -tarkastuksessa.

Tarkastuksen laajuus ja kohteet

Due Diligence -tarkastuksen laajuus ja sisältö vaihtelevat transaktion koon ja luonteen mukaan. Esimerkiksi, kun kohdeyhtiönä on pieni yritys, saattaa olla riittävää kohdentaa tarkastus pelkästään taloudellisten asioiden ja keskeisimpien sopimusten ja riskien tarkastamiseen, kun taas jos transaktion kohteena on suurempi yritys, tarkastukset ovat tyypillisesti hyvinkin laajoja ja ulottuvat kaikkiin yrityksen toiminnan osa-alueisiin.

Ostaja määrittelee sen, missä laajuudessa se haluaa tarkastuksen tehtävän. Vaikka kaupan kohde tulee tarkastaa kokonaisuudessaan, on kuitenkin syytä keskittyä osa-alueisiin, jotka ovat kohdeyrityksen toiminnan kannalta keskeisiä. Esimerkiksi, jos yritys toimii toimialalla, jossa immateriaalioikeuksien omistus ja lisensointi ovat keskeisessä roolissa, on syytä panostaa erityisesti näihin kysymyksiin liittyvien käytäntöjen, sopimusten ja riskien tarkastamiseen.

Tyypillisesti due diligence -tarkastuksessa pyritään tarkastamaan ainakin seuraavat asiakokonaisuudet:

1. Taloudellinen ja verotuksellinen tarkastus
   Aina on vähintäänkin syytä suorittaa yrityksen taloudellinen tarkastus. Tähän kuuluu yrityksen tilinpäätösten ja taloudellisten raporttien sekä muun taloudellisen materiaalin analysointi. Tarkastuksessa arvioidaan muun muassa yrityksen kannattavuutta, tulevia kassavirtoja, velkaantuneisuutta, varallisuutta ja rahoitussopimuksia, mikä auttaa arvioimaan, onko yrityksen kirjanpito ajan tasalla ja onko se hoidettu lakien ja säädösten mukaisesti ja antaako se totuudenmukaisen kuvan yrityksen taloudellisesta tilanteesta. Lisäksi arvioidaan sitä, mitä taloudellisia ja rahoituksellisia riskejä mahdollisiin epäselvyyksiin voi sisältyä. Myös mahdollisten taloudellisten ennusteiden realistisuus on syytä tarkastaa.
   Verotuksen osalta tarkastetaan mm. onko yritys täyttänyt verotukseen liittyvät velvollisuudet ajallaan ja oikeamääräisesti sekä selvitetään mahdolliset piilevät verovastuut.

2. Oikeudellinen tarkastus
   Oikeudellisessa eli ns. legal due diligence -tarkastuksessa keskitytään yhtiön hallinnon, sopimusten ja juridisten riskien selvittämiseen. Tyypillisesti tarkastetaan omistajasuhteet, hallinnon hoitamisen taso, lakien ja yhtiön toimintaa koskevien lupien sekä viranomaismääräysten noudattaminen, yhtiön olennaiset sopimukset ja sopimuskäytännöt, reklamaatiot sekä vireillä olevat ja uhkaavat oikeudenkäynnit.
   Lisäksi mm. immateriaalioikeudelliset asiat, työoikeudelliset asiat, ympäristöasiat, yrityksen vakuutusturvan kattavuus sekä IT-, tietosuojaan ja tietoturvaan liittyvät kysymykset sisällytetään usein osaksi oikeudellista due diligence -tarkastusta.

3. Toiminnallinen tarkastus
   Usein on syytä suorittaa myös operatiivinen due diligence -tarkastus, jonka yhteydessä tarkastetaan yrityksen liiketoiminnan operatiivisia prosesseja kuten tuotantoa, myyntiä, markkinointia, toimitusketjua, henkilöstöä sekä asiakas- ja toimittajasuhteita. Tavoitteena on varmistaa, että yrityksen liiketoiminta ja toimintamallit ovat kestävällä pohjalla eikä niihin sisälly piileviä ongelmia, jotka voisivat vaarantaa liiketoiminnan jatkuvuuden tai tuloksentekokyvyn.

4. Immateriaalioikeudelliset asiat
   Patentteja, tavaramerkkejä ja muita immateriaalioikeuksia koskevat rekisteröinnit, sopimuskäytännöt ja riskit selvitetään. Tämä voidaan tehdä osana oikeudellista tarkastusta tai erillisenä tarkastuksena, mikäli immateriaalioikeudet ovat merkittävässä roolissa kohdeyhtiön toiminnassa.

5. Työoikeudelliset asiat
   Työoikeudellisten asioiden selvittäminen on keskeinen osa due diligence -tarkastusta. Ostajan on tärkeää ymmärtää, mitkä ovat yrityksen noudattamat työehdot sekä se, onko niitä noudatettu. Lisäksi tarkastetaan työsuhteisiin ja jo päättyneisiin työsuhteisiin liittyvät mahdolliset velvoitteet ja riskit. Erityistä huomiota kiinnitetään avainhenkilöiden työ-/johtajasopimusten ehtoihin sekä yrityksen mahdollisten kannustinjärjestelmien tarkastamiseen.
   Työoikeudellisten asioiden tarkastus tehdään tyypillisesti osana oikeudellista tarkastusta, mutta varsinkin jos kohdeyhtiön työntekijämäärä on suuri, voidaan tämäkin tarkastus erottaa omaksi kokonaisuudekseen.

6. Ympäristöasiat
   Ympäristölainsäädännön noudattamiseen ja toisaalta yhtiön toimintaan liittyvät tiedossa olevat ympäristöriskit on syytä kartoittaa. Tämän tarve korostuu erityisesti silloin, kun kohdeyhtiö omistaa tai hallitsee kiinteistöjä, joilla se harjoittaa tai on harjoittanut tuotannollista toimintaa.
   Tarkastuksessa selvitetään erityisesti, onko yritys noudattanut toimintaansa soveltuvaa ympäristölainsäädäntöä ja viranomaismääräyksiä ja sisältyykö kiinteistöihin mahdollisia tiedossa olevia tai piileviä puhdistamis- tai ennallistamisvastuita. Tämäkin osa tarkastuksesta voi sisältyä oikeudelliseen tarkastukseen tai se voidaan toteuttaa omana tarkastuksenaan ympäristökysymyksiin erikoistuneiden konsulttien toimesta.

7. Vakuutusturva
   Yrityksen vakuutukset ja niiden kattavuus on myös syytä tarkastaa. Usein nämä tarkastetaan osana oikeudellista due diligence -tarkastusta, mutta mikäli kohdeyrityksen toimintaan liittyy erityisiä vakuutusturvan kattavuuteen liittyviä kysymyksiä, tarkastus voidaan tehdä omana tarkastuksenaan ja käyttäen erityisiä vakuutuskysymyksiin erikoistuneita konsultteja.

8. Tietosuoja ja tietoturva
   Yrityksen noudattamat tietosuojaa ja tietoturvaa koskevat käytännöt ja niiden lakien mukaisuus sekä näihin liittyvät riskit on myös syytä selvittää. Nykyään näiden kysymysten huolellinen selvittäminen on noussut merkittävään rooliin osana DD-tarkastusta.

Missä vaiheessa kauppaprosessia tarkastus tehdään?

Tyypillisesti due diligence -tarkastuksen tekee ostaja sen jälkeen, kun hänen antama indikatiivinen tarjous on hyväksytty tai kaupan aiesopimus on laadittu. Tarkastuksesta laaditaan raportti, jossa tuodaan esiin löydökset ja mahdolliset riskit. Raportin pohjalta käydään mahdolliset neuvottelut kaupan lopullisista ehdoista.
Erityisesti suuremmissa yrityskaupoissa, joissa myynnistä järjestetään ns. huutokauppaprosessi, saatetaan toimia niin, että myyjä laadituttaa kohdeyhtiöstä jo etukäteen oman due diligence -tarkastuksen eli niin sanotun vendor DD:n, jota koskeva raportti annetaan ostajaehdokkaiden käyttöön, jotta nämä voisivat tarjousta antaessaan ottaa jo etukäteen huomioon siinä havaitut seikat. Tämä vähentää tarvetta ostajien omille tarkastuksille ja nopeuttaa kauppaprosessia.

Lopuksi

Due diligence -tarkastus on olennainen osa yrityskauppojen valmistelua ja riskienhallintaa. Sen avulla ostaja voi välttää ikäviä yllätyksiä ja tehdä parempia, verifioituun tietoon perustuvia päätöksiä. Hyvin toteutettu due diligence -tarkastus voi paitsi säästää rahaa ja resursseja, myös lisätä ymmärrystä kaupan kohteesta, minkä lisäksi se on omiaan ehkäisemään mahdollisia myöhempiä riitoja yrityskauppaan liittyen.
Hyvin tehty due diligence -tarkastus mahdollistaa omistajanvaihdoksen, joka perustuu realistiseen käsitykseen kohdeyrityksen todellisesta arvosta ja sen mahdollisista riskeistä.

Asianajotoimisto Fennon yritysjuridiikkatiimin juristeilla on monivuotinen kokemus pk-yritysten juridisten due diligence -tarkastusten suorittamisesta, ja olemme mielellämme avuksi myös jatkossa. Ota vapaasti yhteyttä, niin kerromme lisää!