Vuoden lähestyessä loppuaan on hyvä tarkastella tulevaa vuotta ja sen tuomia lainsäädäntömuutoksia. Perhe- ja jäämistöoikeudelliselle ajankohtaiskatsaukselle onkin nyt oiva hetki, koska perhe- ja jäämistöoikeus on yleensä varsin stabiili oikeudenala ja useimpina vuosina siihen liittyvään lainsäädäntöön ei tule suurempia muutoksia, mutta alkavana vuonna on poikkeuksellisesti tulossa merkittäviä lainsäädäntöuudistuksia myös perhe- ja jäämistöoikeuden saralla. Uudistuksia on tulossa muun muassa perintö- ja lahjaverotusta, avio-oikeutta sekä edunvalvontavaltuutusta koskevaan lainsäädäntökehikkoon.
Ensimmäisinä muutoksista voimaan astuvat perintö- ja lahjaverotuksen uudistukset, jotka tulevat voimaan heti tulevan vuoden alusta alkaen. Avio-oikeuden vanhentumista koskevat muutokset tulevat voimaan 1.4.2026 alkaen ja edunvalvontavaltuutusta ja holhoustoimilakia koskevat muutokset todennäköisesti myöhemmin vuonna 2026, mikäli ne hyväksytään säädösprosessissa. Tässä kirjoituksessa käsitellään uudistuksista ensimmäisenä voimaan tulevia perintö- ja lahjaverotukseen liittyviä uudistuksia.
Perintö- ja lahjaverotuksen uudistukset
Perintö- ja lahjaverotusta kevennetään heti 1.1.2026 alkaen. Perintö- ja lahjaverotus huojenee vuoden alusta seuraavasti:
▸ Perintöveron verotettavan osuuden alaraja nousee 20 000 eurosta 30 000 euroon
▸ Perinnöksi tai lahjaksi saadun tavanomaisen koti-irtaimiston verovapaa määrä nousee 7 500 euroon
▸ Perintöveron viivästyskorko alenee, uusi korko on Suomen Pankin vahvistama viitekorko + 2 prosenttiyksikköä
▸ Lahjaveron alaraja nousee 7 500 euroon / 3 vuotta
▸ Perintö- ja lahjaverolain 55 §:n sukupolvenvaihdoshuojennus laajenee lakimääräisessä perimysjärjestyksessä (myös sijaantulo) oleville alaikäisille.
▸ Edellyttää, että alaikäisen perillisen edunvalvoja jatkaa osakeyhtiössä harjoitettua liiketoimintaa
Uudistuksia sovelletaan tapauksiin, joissa verovelvollisuus alkanut lain tultua voimaan, eli vuoden alusta alkaen.
Lakimuutoksesta annetun hallituksen esityksen (HE 94/2025 vp) mukaan muutosten tarkoituksena on ollut keventää perintö- ja lahjaverotusta ja kohentaa kotitalouksien
ostovoimaa. Lisäksi tavoitteena on ollut ehkäistä hallinnollista taakkaa ja työtä sekä lieventää alaikäisen perillisen perintöverorasitusta yritystoiminnan jatkamisen edistämiseksi myös alaikäisen periessä osakeyhtiön osakkeita.
Perintöveron viivästyskoron keventämisellä pyritään lieventämään perintöveron rahoitusvaikeuksiin liittyvää viivästysseuraamusta. Muutos on johdonmukainen jatkumo 1.1.2024 voimaan tulleelle perintöveron maksuaikataulua huojentaneelle uudistukselle, jossa pidennettiin perintöveron maksuaikaa 10 vuoteen ensimmäisen erän eräpäivästä laskien. Muutos onkin perinnönsaajille varsin tervetullut, koska on hyvin tavanomaista, että kuolinpesässä oleva omaisuus ei ole perintöverojen maksuun soveltuvaa, ja omaisuuden muuttaminen likvidiksi käteiseksi vie aikaa. Erityisesti nykyisessä asuntomarkkinatilanteessa kuolinpesissä yleisen asunto- ja kiinteistövarallisuuden realisointi voi kestää pitkään.
Perintö- ja lahjaverotuksen muutokset antavat lisämahdollisuuksia keventää perheen kokonaisverorasitusta merkittävästi perintö- ja lahjaverovapaita suorituksia hyödyntäen. Voimaan tulevien muutosten myötä kannattaakin varmistaa, että testamentit ja edunvalvontavaltakirjat ovat ajan tasalla myös verotuksellisesta näkökulmasta tarkastellen. Jos perheen olosuhteet mahdollistavat ylisukupolvisen perintösuunnittelun, kannattaa huojennuksia hyödyntää. Sanotusta huolimatta on todettava, että perintösuunnittelua ei tulisi tehdä ainoastaan verotuksellisesta näkökulmasta, mutta verotus on hyvä huomioida olennaisena osana järkevää perintösuunnittelua. Fennon perhe- ja jäämistöoikeuden asiantuntijat avustavat mielellään kaikissa perintö- ja jäämistöoikeuteen liittyvissä asioissa.
