Elämä voi muuttua yllättäen ja monella tavalla. Sairaus, onnettomuus tai muistisairaus voi heikentää ihmisen toimintakykyä niin, ettei omien asioiden hoitaminen enää onnistu – joskus tilapäisesti, joskus pysyvästi. Tällaisiin tilanteisiin kannattaa ja voi varautua etukäteen.

Edunvalvontavaltakirjan avulla voit itse päättää, kuka asioitasi hoitaa, jos et siihen itse enää kykene.

Edunvalvontavaltakirja on tehtävä jo hyvissä ajoin, varmuuden vuoksi, ennen kuin asiasta tulee edes ajankohtainen.

Edunvalvontavaltakirja

Edunvalvontavaltakirja on asiakirja, jossa valtuutat ennalta valitsemasi luotettavan henkilön (valtuutetun) hoitamaan taloudellisia ja/tai henkilökohtaisia asioitasi tulevaisuudessa, mikäli toimintakykysi heikentyy esimerkiksi sairauden tai onnettomuuden vuoksi.

Edunvalvontavaltakirjaan voidaan ottaa muun muassa seuraavanlaisia määräyksiä:

• Kuka toimii valtuutettuna?
  • Ensisijaisen valtuutetun lisäksi valtakirjaan voidaan ottaa määräykset koskien mahdollisia varavaltuutettuja ja toissijaisia valtuutettuja (varahenkilöt ensisijaisen valtuutetun tilapäistä tai pysyvää estettä varten)
  • Valtakirjassa voidaan ottaa mahdollisia esteellisyystilanteita varten määräys myös esteettömästä varavaltuutetusta (valtuutettu ei voi hoitaa valtuuttajan jotain asiaa eturistiriidan vuoksi, tällainen tilanne voi tulla eteen esimerkiksi osituksen tai perinnönjaon yhteydessä)
• Mitä asioita valtuutus koskee?
• Pankkiasiat ja maksuliikenne
• Kiinteistön tai asunnon vuokraus ja myynti
• Sosiaali- ja terveydenhuollon asioiden hoitaminen
• Päivittäisten käytännön asioiden järjestäminen
• Yksilöidyt määräykset esimerkiksi lahjoituksia koskien
• Yritysomaisuuden ja -asioiden hoito
• Muut määräykset koskien esimerkiksi:
  • Valtuutetun oikeutta palkkioon ja kulukorvaukseen
  • Salassapitomääräyksiä
  • Valtuutetun toiminnan valvontaa

Valtuutuksen sisältö voidaan räätälöidä yksilöllisesti – se voi olla laaja tai rajattu.

Valtuutuksen voimaantulo

Valtuutus ei astu voimaan heti valtakirjan tekemisen jälkeen, vaan vasta sitten, kun siihen on tarve.

Jos valtuuttaja ei enää kykene hoitamaan asioitaan, tulee valtuutetun hakea edunvalvontavaltuutuksen vahvistamista Digi- ja väestötietovirastolta. Hakemukseen liitteinä Digi- ja väestötietovirastolle tulee toimittaa alkuperäinen edunvalvontavaltakirja sekä lääkärinlausunto, jossa on arvioitu valtuuttajan kykyä huolehtia omista asioistaan.

Kun Digi- ja väestötietovirasto on vahvistanut valtuutuksen, merkitään tieto valtuutuksen voimassaolosta holhousasioiden rekisteriin, ja valtuutettu voi alkaa hoitaa valtuuttajan asioita.

Miksi edunvalvontavaltakirja kannattaa tehdä?

Ilman edunvalvontavaltakirjaa läheisesi eivät välttämättä voi hoitaa asioitasi helposti, vaan käräjäoikeus voi joutua määräämään sinulle edunvalvojan. Tämä prosessi voi olla hidas ja rajoittava.

Edunvalvontavaltakirjan etuja ovat:

• Saat valita itse, kuka hoitaa asioitasi tarvittaessa
• Asioiden hoito on sujuvampaa ja selkeämpää
• Valtuuttajan tahdon toteutuminen; Voit rajata tai laajentaa valtuutusta tarpeen mukaan, tarvittaessa valtakirjassa voi olla myös hyvin yksilöityjä määräyksiä
• Antaa mahdollisuuden pitää kiinni itselle tärkeistä asioista ja arvoista
• Läheisille on selvää, miten toimia ja kenen vastuulla asiat ovat
• Edunvalvontaa joustavampi ja kevyempi tapa järjestää asioiden hoito

Kenelle edunvalvontavaltakirja sopii?

Jokaisen täysi-ikäisen henkilön kannattaisi laatia itselleen edunvalvontavaltakirja. Edunvalvontavaltakirjan laatiminen ei siis ole vain ikääntyneiden asia, vaan se on viisas ja vastuullinen valinta kaikille täysi-ikäisille. Se antaa mahdollisuuden vaikuttaa siihen, kuka hoitaa asioitasi ja miten, jos et siihen enää itse kykene. Edunvalvontavaltakirja tuo helpotusta arkeen myös sille, joka asioitasi jatkossa hoitaa.