Konkurssimenettelyssä pesänhoitajan keskeisimpiin tehtäviin kuuluu velkojien oikeuksien turvaaminen. Tähän liittyy olennaisesti pesänhoitajan määräämä valvontapäivä ja valvontamenettely. Valvontamenettelyn tarkoituksena on selvittää velkojien saatavat ja vahvistaa ne jako-osuuksien maksamista varten. Varmistaakseen oikeutensa oikean suuruiseen jako-osuuteen, velkojan on konkurssimenettelyn aikana ilmoitettava saatavansa konkurssihallinnolle valvontapäivään mennessä. Tätä ilmoitusta kutsutaan valvonnaksi.
Pesänhoitajan valvontakuulutuksessa, eli velkojille toimitettavasta tiedosta valvontapäivästä ilmoitetaan ne asiat, jotka valvontakirjelmästä on käytävä ilmi. Näitä ovat muun muassa saatavan määrä ja saatavan peruste. Blogistamme löytyy erillinen kirjoitus valvontakirjelmän laatimisesta (linkki blogikirjoitukseen). Tavanomaisen ja riidattoman saatavan valvonta on suoraviivaista, velkoja ilmoittaa saatavansa määrän ja perusteen, jonka mukaisesti pesänhoitaja kirjaa saatavan jakoluetteloon. Käytännössä kaikki saatavat eivät kuitenkaan ole heti valvontahetkellä lopullisesti määräytyneitä taikka niiden perusteen syntyminen riippuu valvontapäivän jälkeisestä tapahtumasta. Tällöin velkoja voi laatia enimmäismääräisen ja ehdollisen valvonnan.
Enimmäismääräinen valvonta – kun tarkka määrä ei ole vielä selvillä
Enimmäismääräistä valvontaa käytetään tilanteissa, joissa saatavan lopullista määrää ei vielä tiedetä, mutta saatavan syntyminen on todennäköistä. Tällaisia tilanteita voivat olla esimerkiksi vahingonkorvausvaatimukset, joiden lopullinen määrä määräytyy vasta myöhemmin, esimerkiksi kun vahingon lopullinen määrä on tiedossa.
Velkoja voi tällöin valvoa saatavansa enimmäismääräisenä, jolloin velkoja ei koe vahinkoa. Sen vuoksi, ettei saatavan suuruutta tiedetty vielä ennen valvontapäivää. Tällöin velkojan kannattaa valvoa saatavansa siten, ettei saatavan lopullinen määrä voi ylittää enimmäismääräisenä valvottua summaa. Enimmäismääräinen valvonta mahdollistaa sen, että oikeus mahdolliseen jako-osuuteen säilyy, vaikka tarkka määrä vahvistuisikin vasta myöhemmin.
Ehdollinen valvonta – kun saatavan syntyminen riippuu tulevista tapahtumista
Myös saatavan syntyminen voi vielä valvontapäivän hetkellä olla ehdollinen eli riippuvainen jostakin tulevasta, epävarmasta tapahtumasta. Esimerkki tästä voisi olla takausvastuu, joka realisoituu vain, jos päävelallinen ei suoriudu velastaan. Koska takausvastuun realisoituminen ei välttämättä ole tiedossa vielä valvontapäivänä, kannattaa valvonta laatia, mutta ehdollisena. Tällöin takaaja voi varmistaa oikeutensa mahdolliseen jako-osuuteen, mikäli takaaja on suorittanut maksun antamansa takauksen perusteella.
Lopullinen valvonta – selkeyttä jako-osuuden määritykseen
Ennen kuin velkojille maksetaan jako-osuuksia, pesänhoitaja tiedustelee enimmäismääräisen ja ehdollisen valvonnan tehneiltä velkojilta, onko heidän saatavansa muuttunut lopulliseksi. Saatavan lopulliselle määrälle on esitettävä tositteet sen määrästä sekä perusteesta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että velkojan on täsmennettävä valvontansa esimerkiksi esittämällä lopullinen asiakirja, jolla vahvistetaan saatavan määrä ja peruste. Kun saatavan peruste ja lopullinen määrä on selvinnyt, maksetaan saatavalle jako-osuus konkurssipesän varoista.
