Asiakasyritysten, erityisesti viime aikoina valitettavasti yleistyneiden rakennusurakoitsijoiden, konkurssitilanteet voivat olla monille uudenlainen tilanne. Konkurssista kertova ilmoitus aiheuttaa usein ensimmäisenä kysymyksen siitä, onko mitään enää tehtävissä yritykseltä olevien saatavien suhteen. Moni saattaakin pohtia, miten tulisi toimia saadakseen konkurssipesästä suorituksen saatavalleen.

Lähtökohtana konkurssimenettelyissä on, että velkojan on erikseen valvottava, eli toisin sanoen ilmoitettava, saatavansa konkurssipesälle saadakseen konkurssipesän varoista jako-osuuden. Velkojan on valvottava saatavansa viimeistään pesänhoitajan määräämänä valvontapäivänä. Saatavia voi ilmoittaa myös valvontapäivän jälkeen, mutta tällöin ilmoituksista peritään konkurssilain mukainen jälkivalvontamaksu. Alla selvennämme konkurssivalvonnassa huomioon otettavia seikkoja. Blogisarjassamme julkaistaan myös toinen kirjoitus, joka käsittelee erityisesti rakennusyhtiöiden konkurssivalvontaa.

Valvontakirjelmä

Konkurssilain mukaan velkoja on valvonut saatavansa toimittamalla valvontakirjelmän pesänhoitajalle viimeistään valvontapäivänä. Kirje voidaan toimittaa pesänhoitajalle postitse tai sähköpostilla. Toimittamalla valvontakirjelmän ajoissa pesänhoitajalle velkoja varmistaa, että saatava otetaan huomioon jakoluetteloehdotuksessa.

Lain mukaan valvontakirjelmässä tulisi ilmoittaa seuraavat asiat:

1. Saatavan pääoma, pääomalle kertynyt korko konkurssin alkamiseen asti, konkurssin alkamisen jälkeiseltä ajalta vaadittava korko sekä viivästyskorko ja muut viivästysseuraamukset tai, jos saatavan määrää tai enimmäismäärää ei voida ilmoittaa, syy siihen.
   • Mikäli saatavan tarkka määrä ei ole vielä tiedossa, pitää saatava ilmoittaa ehdollisena ja enimmäismääräisenä. Tämä on usein tilanne erityisesti rakennusyhtiöiden konkurssitilanteissa, joista kerrotaan lisää sarjan toisessa blogikirjoituksessa.
2. Saatavan peruste riittävästi yksilöitynä.
   • Perusteena voi olla esimerkiksi vuokra- tai sopimussuhteeseen perustuvat saatavat.
3. Koron peruste riittävästi yksilöitynä sekä aika, jolta korkoa vaaditaan.
4. Vaaditaanko saatavalle etuoikeutta ja se, mihin vaatimus perustuu.
   • Etuoikeus voi perustua esimerkiksi pantti- tai pidätysoikeuteen, yrityskiinnitykseen tai yrityksen aiempaan yrityssaneerausmenettelyyn. Etuoikeutta voi vaatia ainoastaan velkojien maksunsaantijärjestyksestä annetun lain perusteella.
5. Tiedot panttioikeuden perustamisesta ja sisällöstä, jos velkojalla on velallisen omaisuutta saatavansa panttina.
   • Mikäli velkoja haluaa suorituksen saatavalleen sen panttina olevasta velallisen omaisuudesta, siitä on ilmoitettava pesänhoitajalle. Ilmoitukseen on sisällytettävä valvontakirjelmän mukaiset tiedot velkojan saatavasta ja panttioikeudesta. Ilmoitus on tehtävä viimeistään valvontapäivänä tai, jos velkoja ennen valvontapäivää ryhtyy toimiin pantin muuttamiseksi rahaksi, hyvissä ajoin ennen toimiin ryhtymistä.
6. Velkojan nimi ja yhteystiedot sekä henkilö tai yksikkö, jolle konkurssivalvontaa koskevat tiedustelut voidaan osoittaa.
   • Valvontakirjelmään on hyvä sisällyttää myös pankkitilin numero, jolle konkurssipesän tulee maksaa mahdollinen jako-osuus konkurssimenettelyn lopussa.

Velkojan on lisäksi täsmällisesti yksilöitävä pesänhoitajalle toimittamassaan valvonnassaan se sopimus, sitoumus tai muu kirjallinen todiste, johon velkoja vetoaa, sekä mistä asiakirjat ovat saatavissa, jollei niitä toimiteta pesänhoitajalle. Pesänhoitaja voi tietyissä tilanteissa ottaa velkojan saatavan huomioon ilman konkurssivalvontaa, jos saatavan peruste ja määrä ovat selviä. Tämä on kuitenkin suhteellisen harvinaista, ja näissä tilanteissa pesänhoitajan on ilmoitettava velkojalle hyvissä ajoin ennen valvontapäivää, että saatava otetaan huomioon ilman valvontaa.

Aiemmin konkurssipesälle toimitettu ilmoitus

Velkoja on saattanut toimittaa pesänhoitajalle tiedon saatavista jo ennen valvontapäivän määräämistä. Mikäli aiemmin toimitettu ilmoitus täyttää valvontakirjelmän sisällölle asetetut vaatimukset, uutta ilmoitusta ei tarvitse toimittaa. Jos ilmoitus ei kuitenkaan täytä valvontakirjelmän vaatimuksia, velkojan on toimitettava valvontakirjelmä, joka sisältää edellä mainitut tiedot. Valvontakirjelmän toimittaminen riittävillä tiedoilla on velkojan omalla vastuulla. Pesänhoitajan lakisääteisenä velvollisuutena on tarkastaa valvonnat. Tarvittaessa pesänhoitajan on pyydettävä velkojaa täydentämään tai oikaisemaan valvontaansa, jos pesänhoitaja havaitsee siinä sellaisen puutteen tai virheen, jolla on merkitystä saatavan selvittämisen kannalta.

Konkurssivalvonnasta voi oppia lisää Fennon maksuttomassa lakikoulussa. Konkurssivalvontaa käsitellään videolla 5: Saatavien valvonta konkurssissa.

Konkurssivalvontoja koskevassa blogisarjassa julkaistaan vielä toinen osa, jossa käsitellään tarkemmin konkurssivalvontaa rakennusyhtiöiden konkurssitilanteissa.