Yritysten muodostama konserni on perinteisesti mielletty omistukseen perustuvaksi taloudelliseksi kokonaisuudeksi. Konserniin kuuluu kaksi tai useampia yrityksiä yhden toimiessa emoyrityksenä. Emoyrityksellä on omistuksen kautta määräysvalta tytäryrityksiinsä. Määräysvalta voi syntyä joko suoran tai välillisesti omistuksen kautta. Oleellista on se, onko toisella yrityksellä määräysvalta omistuksen tai muun sopimuksen perusteella tytäryritykseen. Tytäryrityksillä voi olla myös omia tytäryrityksiä ja tällöin puhutaan alakonsernista.

Yleensä on mielletty, että konserniyrityksien liiketoiminta on usein samankaltaista ja ne muodostavat tiiviin liiketoiminnallisen kokonaisuuden ja sitä kautta riippuvuussuhteen toisiinsa. Tämä ei kuitenkaan ole välttämätöntä ja yritykset voivatkin olla konsernisuhteesta huolimatta täysin toisistaan riippumattomia ja itsenäisiä sekä liiketoiminallisesti, että taloudellisesti. Nämä riippuvuussuhteet kaikissa muodoissaan on tärkeä selvittää, mikäli yksittäistä konserniyritystä tai koko konsernia kohtaa liiketoiminnalliset haasteet. Erityisen tärkeää on nämä seikat selvittää, mikäli koko konsernia tai yksittäistä yritystä uhkaa maksukyvyttömyys ja ryhdytään pohtimaan lakisääteisen yrityssaneerausmenettelyn tuomia vaihtoehtoja yrityksen tervehdyttämiseksi.

Konserniyritysten itsenäisyys

Juridinen lähtökohta lakisääteisten maksukyvyttömyysmenettelyiden osalta on se, että konserniyhtiöt ovat täysin itsenäisiä toisiinsa nähden. Suomen maksukyvyttömyyslainsäädäntö ei siis tunne konsernisaneerausta ja tämä johtaa usein haasteellisiin tilanteisiin, joiden ratkaiseminen vaatii varsin kattavaa selvitystyötä ennen lopullisten ratkaisujen tekoa.

Konserniyritysten itsenäisyyteen on otettu kantaa mm. KKO 2004:69 sekä KKO 2004:115 -ratkaisuissa. Vaikka nämä ratkaisut koskevatkin konkurssitilannetta, ilmentää nämä ratkaisut konserniyritysten itsenäisyyttä laajemminkin maksukyvyttömyystilanteissa. Konserniyritysten itsenäisyys mahdollistaa sen, että yksittäisen konserniin kuuluvan yrityksen haasteet saattaa olla mahdollista eristää yksittäiseen yritykseen saneerausmenettelyn avulla, eikä muita konsernin yrityksiä tarvitse hakea saneerausmenettelyyn.

Saneeraushakemus

Mikäli koko konserni on haasteellisessa tilanteessa, joudutaan kaikki konserniyritykset hakemaan erikseen yrityssaneerausmenettelyyn. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että jokaisen haasteellisessa tilanteessa olevan yrityksen osalta joudutaan laatimaan oma hakemus yrityssaneerausmenettelyn aloittamiseksi. Koska jokaisella konserniyrityksellä on lähtökohtaisesti oma liiketoiminta, omat varat ja velat sekä muut vastuut, tekee yrityksen velkojat sekä lopulta käräjäoikeus päätöksen saneerausmenettelyn aloittamisesta ja myöhemmin ohjelman vahvistamisesta yrityskohtaisesti. Loppujen lopuksi oleellinen kysymys saneerausmenettelyn aloitusharkintaa, sekä saneerausohjelman vahvistamisharkintaa tehtäessä on se, että onko yksittäisen yrityksen velkojille taloudellisesti rationaalisempaa kyseisen yrityksen konkurssimenettely vai yrityssaneerausmenettely. Kumman menettelyn kautta yksittäinen velkoja saa saatavalleen suuremmat suoritukset, konkurssin vai vahvistettavana olevan saneerausohjelman kautta? Velkojan ja käräjäoikeuden päätöstä ei siis lähtökohtaisesti ohjaa konsernin etu tai konsernin muiden yksittäisten yritysten etu.

Yksi vai useampi saneerausmenettelyn selvittäjä?

Konsernisuhde perustaa alueellisen toimivallan tuomioistuimelle. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikkien konserniin kuuluvien yritysten saneerausasiat voidaan käsitellä samassa tuomioistuimessa.

Kaikkiin konsernin yrityksiin voidaan myös määrätä sama henkilö toimimaan saneerausmenettelyiden selvittäjänä. Tällöin kysymys on lähinnä ainoastaan mahdollisesta esteellisyydestä. Mielestäni tulisi konsernien saneerausmenettelyissä selvittäjän määräämisessä ottaa ohjaavaksi tekijäksi tarkoituksenmukaisuus yritysten liiketoiminnan saneerauksen näkökulma. Yksi ja sama selvittäjä pystyy yleensä hahmottamaan paremmin konsernin liiketoimintojen riippuvuussuhteet ja tekemään kokonaisliiketoiminnan kannalta yhtenäisemmät ja rationaalisemmat saneerausohjelmat kaikkiin saneeraukseen päätyneisiin konserniyrityksiin. Erityisesti tämä korostuu, mikäli konserninyritysten liiketoiminta muodostaa yhden liiketoiminnallisen kokonaisuuden.

Yksittäiset ristiriitatilanteet konserniyritysten välillä on helpompi ulkoistaa ulkopuolisten asianajajien ratkaistavaksi, kuin useamman selvittäjän neuvotella keskenään johdonmukaiset ja yhtenäiset saneerausohjelmat kaikille konserniyrityksille.

Toisaalta esille voi tulla jo hakemus vaiheessa siinä määrin haasteellisia seikkoja, jotka puoltavat eri selvittäjien määräämistä konserniyrityksiin. Tällaisia seikkoja voi olla mm konsernitilisuhteiden, siirtohinnoittelumäärien sekä arvostuskysymysten riippumaton arviointi. Harkinta yhden tai useamman selvittäjän välillä tulisi aina tehdä tarkoituksenmukaisuusharkinnan kautta. Usein tämä harkinta on haasteellista hakemusvaiheessa, sillä tätä vaihetta leimaa usein erittäin kova aikataulupaine, eikä kaikkia asioita kyetä hakemusvaiheessa selvittämään. Kuitenkin harkinta tulisi tehdä liiketoiminnan näkökulmasta ja pyrkiä turvaamaan sen mahdollisimman häiriötön toiminta sekä tehokas tervehdyttäminen.

Konsernitasoiset saneerausohjelman määräykset

Kuten edellä on kerrottu, tulee jokaisen konserniyrityksen hakeutua itsenäisesti saneerausmenettelyyn. Näiden yritysten osalta joudutaan viemään läpi itsenäiset saneerausmenettelyt ja jokaiselle yrityssaneeraukseen hakeutuneelle yritykselle laaditaan omat saneerausohjelmat. Sinällään konserniyritysten saneerausohjelmat voivat olla joiltakin osin jopa täysin identtiset reaaliprosessiin liittyvien määräysten, velkojen käsittelyn, sekä maksuohjelman osalta. Tällöin voidaan velkajärjestelyn jyrkkyys ja keinot mitoittaa konsernin yhteisten tarpeiden mukaan. Saneerausohjelmiin voidaan ottaa mukaan myös konsernitason määräyksiä. Tällaisia voi olla muun muassa konsernin tunnuslukujen kautta määräytyvät yrityskohtaiset lisäjako-osuudet, saneerausohjelman raukeamisperusteet tai saneerausohjelmien ennenaikainen päättäminen. Oleellista on kuitenkin se, että kaikkien konserniyritysten saneerausohjelmien pitäisi olla perushengeltään ja strategisella tasolla yhdenmukaiset edistäen koko konsernin tervehtymistä.

Pohdittavat kysymykset

Mikäli konsernin yksittäistä yritystä tai koko konsernia kohtaa haasteellinen tilanne tulisi ennen saneeraushakemuksen vireille saattamista selvittää ainakin seuraavat seikat;

• Onko yksittäisen yrityksen operatiivinen liiketoiminta itsenäistä konsernin muista yrityksistä; palveluiden ja raaka-aineiden hankinta, tuotanto kokonaisuudessaan, työntekijät, asiakkaat, rahoitus…
• Jos konsernin yksittäinen yritys päätyisi konkurssimenettelyyn, niin mitä tapahtuisi jäljelle jäävien yritysten näkökulmasta?
• Miten yrityksen käyttöpääoma on rahoitettu ja miten se pystytään turvaamaan menettelyn aikana?
• Onko yritysten käytössä konsernitili ja millaisia haasteita sen käyttäminen voi tuoda saneerausmenettelyssä?
• Onko konsernin eri yritysten laskusaatavat rahoitettu ja onko rahoitus käytössä saneerausmenettelyyn hakeutumisen jälkeen ja millä ehdoilla?
• Millaiset keskinäiset saamis- ja velkasuhteet yrityksillä on?
• Millaisia vakuuksia tai takauksia konsernin eri yritykset ovat antaneet toistensa vastuiden vakuudeksi?
• Onko konserniyritysten välinen siirtohinnoittelu ollut oikeasti markkinaehtoista?
• Miten asiakassuhteet saadaan ylläpidettyä?

Yllä on ainoastaan muutamia esimerkkikysymyksiä, jotka tulisi selvittää konsernin kohdatessa maksukyvyttömyystilanteen. Usein kuvitellaan konsernirakenteen eristävän maksuvaikeudet ainoastaan yhteen tai muutamaan konsernin yritykseen, mutta myöhemmin havaitaan, että tosiasialliset operatiiviset tai taloudelliset riippuvuussuhteet aiheuttavatkin dominoefektin. Tämän riskin tiedostaminen ja selvittäminen on erittäin tärkeää ennakolta.

Asianajotoimista Fennon asianajajat ovat toimineet lukuisissa konserniyritysten saneerauksissa saneerausmenettelyiden selvittäjänä ja kyenneet ennalta jo saneeraushakemusvaiheessa selvittämään piilevät riskit ja viemään saneerausmenettelyt menestyksekkäästi läpi.