Tilaajavastuulain, eli lain tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä, keskeisenä tarkoituksena on edistää yritysten välistä tasavertaista kilpailua ja työehtojen noudattamista. Kaikki toimialat, joissa käytetään vuokratyövoimaa tai alihankintaa, kuuluvat lain soveltamisalan piiriin. Lain säännöksillä pyritään ennen kaikkea harmaan talouden torjumiseen. Tavoitteiden toteuttamiseksi tilaajalle on asetettu selvitysvelvollisuus sopimuskumppanin lain asettamien velvoitteiden täyttymisestä.
Lain soveltamisala kattaa kaikki vuokrattua työntekijää käyttävät tilaajat, jos laissa määritellyt raja-arvot täyttyvät. Tilaajaksi määritellään elinkeinonharjoittaja, joka on velvollinen tekemään kaupparekisteriin perusilmoituksen. Myös Suomessa toimiva ulkomainen yritys voi olla tilaaja. Lisäksi valtio, kunta, kuntayhtymä, Ahvenanmaan maakunta ja sen kunta tai kuntayhtymä, seurakunta, seurakuntayhtymä, muu uskonnollinen yhdyskunta ja muu julkisoikeudellinen oikeushenkilö on tilaajavastuulain tarkoittama tilaaja.
Alihankintasopimukset kuuluvat myös tietyin edellytyksin lain soveltamisalan piiriin. Tällöin tilaaja on selvitysvelvollinen, jos alihankkijan työntekijä tekee työtä tilaajan työkohteessa tai -tilassa. Edellytyksenä on lisäksi, että työtehtävät liittyvät tilaajan toiminnassa tavanomaisesti suoritettaviin työtehtäviin tai toimintaan liittyviin kuljetuksiin. Rakentamistoiminta muodostaa poikkeuksen näihin vaatimuksiin, sillä siinä selvitysvelvollisuus koskee kaikkia tilaajia, vaikka rakentaminen ei olisikaan osa tilaajan tavanomaista toimintaa.
Laki velvoittaa tilaajan tarkastamaan, ja puolestaan sopimuskumppanin toimittamaan tilaajalle 1) selvityksen siitä, onko yritys merkitty ennakkoperintä-, työnantaja- ja arvonlisäverorekisteriin 2) kaupparekisteriotteen 3) selvityksen verojen maksamisesta 4) todistukset työntekijöiden eläkevakuutuksista ja eläkevakuutusmaksujen suorittamisesta tai erääntyneitä eläkevakuutusmaksuja koskevasta maksusopimuksesta 5) selvityksen työehtosopimuksesta tai keskeisistä työehdoista ja 6) selvityksen työterveyshuollon järjestämisestä. Edellä mainittujen lisäksi rakentamistoimintaan liittyessä 7) todistuksen tapaturmavakuutuksesta.
Tiedot, todistukset ja selvitykset saavat olla enintään kolme kuukautta vanhoja. Huomion arvoista on, että tilaajalla on yhtä laaja selvitysvelvollisuus ulkomaisten yritysten osalta. Sopimusta ei luonnollisesti kannata tehdä, jos selvityksissä on epäkohtia.
Raja-arvojen alittavissa sopimuksissa tilaajan ei tarvitse noudattaa tilaajavastuuselvitysten hankkimista. Vuokratyön osalta selvityksestä vapautuu, mikäli työntekijä työskentelee ainoastaan enintään kymmenen päivää. Työn katsotaan kuitenkin jatkuneen yhtäjaksoisesti, jos tilaajalle tehty työ tai työtulos perustuu useisiin peräkkäisiin keskeytymättömiin tai ainoastaan lyhyin keskeytyksin jatkuviin sopimuksiin. Alihankintasopimuksissa puolestaan selvitysvelvollisuudesta vapautuakseen tulee sopimuksen vastikkeen arvo ilman arvonlisäveroa olla alle 9000 euroa.
Valvovana elimenä lain noudattamisessa toimii Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue. Selvitysten puuttuessa kokonaan tai niiden ollessa puutteellisia virasto voi määrätä tilaajalle laiminlyöntimaksun, joka on suuruudeltaan 2 110 – 21 100 euroa. Laiminlyöntimaksua kuitenkin korotetaan, jos tilaaja on tehnyt sopimuksen liiketoimintakiellossa olevan sopijapuolen kanssa, tai tilaaja on tehnyt sopimuksen, vaikka hänen olisi pitänyt tietää, ettei sopijapuolella ole tarkoitus noudattaa lakisääteisiä maksuvelvoitteitaan. Korotetun laiminlyöntimaksun suuruus on enintään 68 500 euroa.
