Työhyvinvointi arjessamme

Käsittelen kirjoituksessa työhyvinvointia niin kuin Fennolla näemme sen ja oma näkökulmani aiheeseen on keskisuuren asianajotoimiston palveluksessa toimivan juristin näkökulma.

Vaikka matkani fennolaisena on käynnistynyt vasta huhtikuussa 2021, koen saaneeni kattavan kuva siitä, kuinka työhyvinvointi asetetaan Fennossa tärkeään asemaan. Työpaikan vaihdokseni liittyi vahvasti työhyvinvointiin ja Fennon houkuttelevuuteen varsinkin tällä saralla.

Työturvallisuuslain mukaiseen työnantajan velvollisuuksiin ja yleisen huolehtimisvelvoitteen piiriin kuuluu työntekijöiden työhyvinvoinnista huolehtiminen. Lain perusteella työnantajalla on velvollisuus puuttua työyhteisön ongelmiin, jotka saattaisivat aiheuttaa työntekijöille fyysistä tai henkistä kuormitusta.

Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen eivät kuitenkaan ole puhtaasti työnantajan velvollisuuksia vaan niiden merkitys on kasvanut työnantajakuvan ja työnantajan houkuttelevuuden kannalta eli niin sanotun työnantajabrändin luomisessa. Houkuttelevaksi työnantajaksi ei tulla yössä eikä työnantajakuvan rakentaminen voi perustua kilven kiillottamiseen. Hyvinvoivaa työyhteisöä voidaan pitää työnantajakuvan rakentamisen peruspilarina ja pitkäjänteisen työn tuloksena.

Erinomaisten taitojen ja tietojen omaavien työntekijöiden houkutteleminen on ensisijainen kilpailuetu yritykselle ja mitä houkuttelevammaksi potentiaaliset työntekijät kokevat organisaation, sitä vahvempi työnantajabrändi on. Työhyvinvointiin panostamista voidaan perustellusti pitää äärimmäisen arvokkaana myös työntekijöiden sitouttamisen ja ylipäätänsä yrityksen kannattavuuden parantamisen kannalta. Näin ollen sen sijaan, että työnantaja seuraisi ainoastaan työntekijöiden tehokkuutta, kannattaa työnantajan seurata myös työntekijöiden tyytyväisyyttä ja yleistä onnellisuutta pyrkiessä kasvattamaan liiketoimintaa ja kannattavuutta.

 

Mikä työhyvinvointi?

Työhyvinvoinnilla tarkoitetaan tässä kirjoituksessa työnantajan ja työntekijöiden yhdessä sopimaa tapaa, jolla työn rasittavuutta kyetään yhteisellä toiminnalla saattamaan tasolle, joka mahdollistaa kaikille työntekijöille kokonaisvaltaisen elämän sekä jaksamisen.

Hyvinvointi koostuu perinteisesti kolmesta osa-alueesta eli levosta, ravinnosta ja liikunnasta. Kolmen perusosa-alueen lisäksi hyvinvointiin voidaan katsoa kuuluvan erilaiset sosiaaliset suhteet ja niiden tasapainottaminen työelämän kanssa. Edellä mainituissa on paljon sellaisia osa-alueita, joiden edistämisessä työnantajat voivat tukea työntekijöitä mm. tietoa sekä mahdollisuuksia lisäämällä, mutta asioiden lopullinen edistäminen jää työntekijöiden vastuulle. Työhyvinvoinnin tukeminen on siis parhaimmillaan oikeiden työkalujen tarjoamista oikealle hetkellä, mutta vastuu työkalujen käyttämisestä hyvinvoinnin edistämiseksi jää aina meille itsellemme.

Juristeina työskentelemme asiantuntija-alalla, jossa joudumme osana työtehtäviä usein raskaan henkisen paineen alaiseksi. Työn psyykkisiä kuormitustekijöitä voivat olla esimerkiksi liiallinen työmäärä, jatkuva kiire ja kontrollin puute työmäärän, -tahdin ja -ajan suhteen. Työntekijää voi kuormittaa myös, jos työssä ei ole mahdollisuuksia kehittymiseen tai uuden oppimiseen. Fennolla tavoitteena on turvata yhdessä työnantajan ja työntekijän välillä, ettei työ ja siitä syntyvät painetilanteet kuormittaisi työntekijöitä psyykkisesti liikaa ja mikäli näin kävisi, on Fennolla mahdollisuudet tarjota ratkaisuja tilanteeseen mahdollisimman pian. Mentorointiohjelma, hyvät keskusteluyhteydet esihenkilöiden ja työntekijöiden välillä sekä mielen hyvinvointipalveluiden tavoittaminen matalalla kynnyksellä ovat esimerkkejä meillä käytettävissä olevista työkaluista.

Hyvinvointi ja sen edistäminen merkitsevät hyvin erilaisia asioita eri ihmisille. Toinen rentoutuu työpäivän jälkeen kävelyllä metsässä, toinen tarvitsee työstä irtautuakseen rääkkiliikuntaa ja kolmas kiirehtii töistä lasten harrastuksiin ehtimättä hädin tuskin läppärin kantta sulkemaan. Ei siis riitä, että työnantaja antaa tiettyjä hyvinvointia edistäviä etuja, vaan suoritettava työ ja edut tulisi suhteuttaa ja mukauttaa työntekijän työn ulkopuolisiin subjektiivisiin kokemuksiin ja elämäntilanteeseen. Työhyvinvointia pohdittaessa on myös hyvä muistaa, että meillä kaikilla työntekijöillä on myös vastuu itsestämme sekä siitä, että tuomme avoimesti esiin mahdollisia epäkohtia.

 

Miksi työhyvinvointi?

Fennon tavoitteena on turvata kaikille työntekijöillemme pitkä ja ansiokas ura fennolaisena sekä mahdollisuus kokea onnistumisen tunteita työssään.

Vaikka asianajoalalla kova ja tinkimätön työ usein tuo parhaan lopputuloksen asiakkaille, on meidän kuitenkin pidettävä huoli myös itsestämme sekä työkaverista. Hyvinvoiva yhteisö on jo menestyksen avain itsessään. Hyvinvointi näkyy työntekijöiden kautta ja kun työntekijät voivat hyvin, he viestivät luonnollisemmin ja aidommin brändisanomaa eteenpäin sekä tekevät työnsä paremmin ja tehokkaammin.

Fennolla työntekijöiden hyvinvointi kuuluu yrityksen perustavanlaatuisiin arvoihin ja on osa yrityksen strategiaa. Tämä näkyy työyhteisön yhteenkuuluvuuden edistämisen lisäksi kattavissa henkilökuntaeduissa sekä esimerkiksi kolmen hengen työhyvinvointitiimin perustamisessa, johon artikkelin kirjoittanutkin kuuluu. Työntekijöitä pyritään osallistuttamaan työhyvinvoinnin edistämiseen ja ilmapiiri kannustaa pitämään huolta omasta hyvinvoinnistaan.

Fennon turvallinen ja avoin ilmapiiri mahdollistaa kehittymisen työssä ja vaikuttaa työmotivaatioon ja työn tuloksellisuuteen positiivisesti. Virheet nähdään kehitysmahdollisuutena eikä niistä rangaista. Inhimillisyys on vahvasti läsnä. Ihminen on kokonaisuus, jossa fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi liittyvät toisiinsa ja kaikkia näitä osa-alueita tulee työhyvinvoinnin nimissä kehittää. Tästä syystä Fennonkin työhyvinvointistrategiaa tarkastellaan jatkuvasti ja pyritään kehittämään yhteistyössä työntekijöiden kanssa.

 

Miten Fennossa?

Fennossa hyvinvointia on historiassa toteutettu useilla tavoilla. Olemme tehneet erilaisia mittauksia (mm. Firstbeat) sekä järjestäneet erilaisia kilpailuja askelhaasteista cooperiin. Ulkoilusta löytyi korona-aikana myös oiva tapa tutustua toisiimme ns. Wade’s Cornerin muodossa. Työhyvinvointi ei tarkoita aina vain liikuntaa, vaan se on myös mukavaa ja rentoa yhdessäoloa. Tästä oivana esimerkkinä toimii perjantainen pubivisamme. Kulttuuria sekä tähän liittyviä harrastuksia on painotettu usein yhteisillä kesäjuhlilla tai pikkujoulujen yhteydessä.

Työhyvinvoinnin edistämiseen on siis useita tapoja. Ainoa ohjaava arvo Fennolla on se, että keksimme tavat yhdessä ja kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa työhyvinvoinnin edistämiseen Fennossa.

Toivomme Teiltä kaikilta fennolaisilta ideoita yhteisen arkemme ja meidän kaikkien työhyvinvoinnin parantamiseen!

Jaa artikkeli

Facebook
Twitter
LinkedIn
Mirka Eliasson

Mirka Eliasson

Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Podcast: Urakoitsijan konkurssi – Fennon Lassi Nyyssönen vieraana Raksan Laki podcast-sarjassa.