Yrityssaneerauslain viimeisin muutos tuli voimaan alle vuosi sitten, jolloin ennakoitiin jo seuraavaakin lakimuutosta. Heinäkuussa 2022 voimaan tulleista yrityssaneerauslain muutoksista voit lukea täältä. Yrityssaneerauslakiin tulee merkittäviä muutoksia toisen kerran lyhyen ajan sisään, kun seuraavat lakimuutokset astuvat voimaan 1.6.2023. Muutoksilla on edelleen tarkoitus nopeuttaa ja sujuvoittaa suomalaista yrityssaneerausmenettelyä, minkä lisäksi muutokset tarjoavat saneerausmenettelyn kohteelle aiempaa laajemmat mahdollisuudet sopimuksista irtautumiseen. Käsittelen tässä kirjoituksessa tiiviisti lakimuutoksen keskeisimpiä muutoksia.
Selvittäjän ensiarvio
Yksi näkyvimmistä muutoksista koskee selvittäjän laatiman taloudellisen perusselvityksen poistumista ja sen tilalle tulevaa selvittäjän ensiarviota. Muutoksen taustalla on tarkoitus nopeuttaa arviota, onko saneerausmenettelyn kohteena olevan yrityksen toiminta elin- ja saneerauskelpoista sekä saattaa yritystä koskevat olennaiset seikat aiempaa tiiviimmin ja tehokkaammin velkojien tietoon. Käytännössä selvittäjän ensiarvio sisältää olennaiset saneeraushakemukseen nähden uudet tai poikkeavat tiedot menettelyn kohteena olevan yrityksen taloudellisesta tilanteesta ja maksuvaikeuksien syistä sekä arvion elinkelpoisuudesta, tervehdyttämiskeinoista ja menettelyn jatkamisen kannalta merkittävistä seikoista. Ensiarvion havaintojen perusteella menettelyä joko jatketaan tai se haetaan keskeytymään, mikä nopeuttaa saneerauskelvottomien menettelyiden lakkaamista aiempaan nähden.
Selvittäjä laatii ensiarvion kuukauden kuluessa saneerausmenettelyn aloittamisesta. Ensiarvion lisäksi lakimuutoksen yhteydessä on korostettu selvittäjän tietojenantovelvollisuutta saneerausmenettelyn aikana tehdyistä havainnoista velkojille.
Velkojien saatavailmoitukset
Nykyisessä saneerauskäytännössä yhtenä ongelmakohtana on ollut velkaselvitykseen liittyvät saatavailmoitukset, joita velkojat ovat tehneet selvittäjälle pitkin saneerausmenettelyä siitä huolimatta, että tuomioistuin asettaa velkojien saatavailmoitukselle määräpäivän, johon mennessä ilmoitukset tulee tehdä. Koska määräpäivän laiminlyöntiä ei ole käytännössä sanktioitu, on määräpäivästä muodostunut lähinnä ohjeellinen.
Saneerauslakia muutetaan tältä osin vastaamaan konkurssimenettelyissä omaksuttua käytäntöä konkurssivalvonnoille asetetun valvontapäivän jälkeen toimitettujen ns. jälkivalvontojen sanktioinnista jälkivalvontamaksulla. Mikäli velkoja ilmoittaa saatavansa jatkossa selvittäjälle tuomioistuimen asettaman määräpäivän jälkeen, pidätetään tälle velkojalle maksuohjelman mukaan tulevasta suorituksesta maksu, joka vastaa prosenttia velkojan saatavan määrästä, mutta on kuitenkin aina vähintään 600 euroa ja enintään 6000 euroa.
Menettely tuomioistuimessa
Myös menettelyä tuomioistuimessa nopeutetaan saneerausmenettelyn aikana lakimuutoksen myötä. Jatkossa käräjäoikeus määrää aloittamispäätöksen yhteydessä määräpäivät väitteille ja lausumille saneerausohjelmaehdotuksesta, eikä erillisiä päätöksiä väitteiden ja lausumien määräpäiville enää tehdä. Väitteet ja lausumat sekä äänestyslausumat saneerausohjelmaehdotuksen hyväksymisestä äänestettäessä toimitetaan jatkossa selvittäjälle, joka huolehtii niiden toimittamisesta tuomioistuimelle.
Muutos vähentää tarpeettomia viiveitä menettelyn aikana eri vaiheissa eikä viivästyksiä menettelyn etenemiseen pitäisi jatkossa enää syntyä esimerkiksi lomakausien tai jutturuuhkien vuoksi. Muutos on siten erittäin tervetullut kaikkien saneerausmenettelyn eri osapuolten kannalta.
Nopeutettu saneerausmenettely
Saneerausmenettelyn nopeuttaminen ja riittävän aikaiseen hakeutumiseen kannustaminen ovat olleet keskeisimpiä tavoitteita saneerauslain lakimuutosten taustalla. Yksi tapa nopeuttaa saneerausmenettelyn läpivientiä merkittävästi on nopeutettu saneerausmenettely, jossa saneerausohjelma voidaan vahvistaa huomattavasti tavanomaista nopeammin, mikäli saneerausohjelman vahvistaminen saa velkojilta riittävän kannatuksen.
Lakimuutoksen myötä saneerausohjelman nopeutettuun vahvistamiseen riittää, jos ohjelman on hyväksynyt 70 % velkojen kokonaismäärästä ja jokainen velkoja, jonka saatava on vähintään 10 % saatavien kokonaismäärästä.
Vaihtoehtoisesti edellä mainitut prosenttirajat ovat 60 % velkojen kokonaismäärästä ja velkojista, joiden saatava on vähintään 10 % saatavien kokonaismäärästä, mikäli saneerausmenettelyssä olevan yrityksen tulee saneerausohjelman mukaan maksaa vähintään 25 % kunkin saatavan kokonaismäärästä viimeistään vuoden kuluessa saneerausohjelman vahvistamisesta.
Muutos helpottaa nopeutetun saneerausmenettelyn käyttöä ja mahdollistaa aiempaa helpommin saneerausohjelman hyväksymisen kevyemmässä menettelyssä päävelkojien tuella. Toivottavasti kevennetyt vaatimukset nopeutetun saneerausmenettelyn läpiviemisen osalta kannustavat taloudellisissa vaikeuksissa olevia yrityksiä kartoittamaan käytettävissä olevia vaihtoehtoja ja hakeutumaan saneerausmenettelyyn riittävän aikaisessa vaiheessa.
Sopimusten irtisanominen
Saneerauslaki on aiemmin mahdollistanut vuokra- ja leasingsopimusten irtisanomisen saneerausmenettelyn aikana kahden kuukauden irtisanomisajalla siten, että sopimuksen ennenaikaisesta päättämisestä velkojalle syntynyt korvaus on ollut saneerausvelkaa. Lakimuutoksen myötä mahdollisuutta sopimusten irtisanomiseen laajennetaan niin, että selvittäjän suostumuksella saneerausmenettelyn yhteydessä voidaan irtisanoa myös sellaisia sopimuksia, joissa saneerausmenettelyn kohteena oleva yritys on sitoutunut muuhun kuin rahasuoritukseen. Edellytyksenä sopimusten irtisanomiselle on se, että irtisanominen on saneerauksen toteuttamisedellytysten turvaamiseksi välttämätöntä.
Käytännössä jatkossa selvittäjän suostumuksella voidaan siis irtisanoa esimerkiksi urakkasopimuksia tai tavarantoimitussopimuksia. Irtisanottavien sopimusten tulisi olla kuitenkin siinä määrin olennaisesti yhtiön saneerauskelpoisuuteen vaikuttavia, että ilman sopimusten irtisanomista yhtiön saneeraamiselle ei todennäköisesti olisi edellytyksiä. Sopimuksen irtisanomisesta toiselle sopimusosapuolelle aiheutuva vahinko on saneerausvelkaa, jota voidaan järjestellä saneerausohjelman yhteydessä samoin perustein kuin muitakin saneerausvelkoja.
Lakimuutos mahdollistaa aiempaa tehokkaammin sellaisten yritysten saneerauksen onnistumisen, joiden taloudelliset vaikeudet johtuvat esimerkiksi pitkäkestoisista kannattamattomista toimitussopimuksista, jotka vaarantavat muutoin tervehdytettävissä olevan liiketoiminnan.
Takaisinsaannit
Lakimuutoksen myötä saneerausmenettelyissä noudatettavien takaisinsaantikanteiden nostamisen määräajat muutetaan vastaamaan konkurssimenettelyssä noudatettavia määräaikoja. Jatkossa takaisinsaantikanteet tulee nostaa 12 kuukauden kuluttua saneerausmenettelyn aloittamisesta. Lisäksi takaisinsaatua omaisuutta tulee jatkossa säilyttää erillään yrityksen muusta omaisuudesta. Takaisinsaatu omaisuus käytetään ohjelmassa määrätyllä tavalla, josta on vähennetty vaatimuksesta aiheutuneet kustannukset.
Muut muutokset
Yrityssaneerauslakiin tehdään myös muita, lähinnä prosessuaalisia muutoksia, joiden tarkoituksena on estää saneerausmenettelyn väärinkäytökset. Eräs merkittävä tähän liittyvä muutos on myös se, että mikäli yritystä koskeva konkurssihakemus on jo vireillä, tulee yrityksen avustajalla olla saneerausasiassa oikeudenkäyntiluvat, eli käytännössä avustajan tulee olla asianajaja tai luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja.
Muutosten vaikutukset
Saneerauslakiin nyt tehtävät muutokset ovat viimekesäistä lakimuutosta käytännönläheisempiä, joilla menettely varmastikin tulee tehostumaan ja nopeutumaan. Myös saneerausmenettelyt itsessään tulevat jonkin verran muuttumaan, ja nähtäväksi jääkin, kuinka laajasti esimerkiksi laajennettu sopimusten irtisanomismahdollisuus otetaan käytännössä käyttöön tai onnistutaanko nopeutettuja saneerausmenettelyitä viemään aiempaa useammin läpi. Muutokset ovat joka tapauksessa tervetulleita.
Heinäkuussa 2022 voimaan tulleista yrityssaneerauslain muutoksista voit lukea täältä: Yrityssaneerauslain uudistus – varhainen saneerausmenettely ja muut muutokset
