Viime aikoina on tiedotusvälineissä uutisoitu runsaasti talouden käänteestä pitkän taantuman jälkeen. Erilaiset uutiset piristyneestä taloudellisesta toimeliaisuudesta ovat herättäneet kansalaisia ja yrityksiä pitkään vallinneesta epävarmuudesta kuin yllättävä lämpöaalto keskellä maaliskuuta. Nämä uutiset eivät ole pelkästään osa hallituspuolueiden kunnallisvaalikampanjaa, vaan tätä orastavaa käännettä tukevat myös tilastot.
Tilastokeskuksen 15.3.2017 julkaisemien tietojen mukaan tammi–helmikuussa 2017 pantiin vireille ainoastaan 278 konkurssihakemusta, mikä on yli 39 prosenttia vähemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin. Syitä näin dramaattiseen konkurssihakemusten laskuun on löydettävissä useita ja voidaankin huomata, ettei tämä lasku kaikkinensa ole seurausta taloudellisen toimeliaisuuden virkistymisestä. Selvää on kuitenkin taloutta seuraavien keskuudessa se, että käänne parempaan on todellakin tapahtunut.
Omassa työssäni olen tekemissä vaikeuksissa olevien yritysten ja yrittäjien kanssa. Vaikka taloudessa onkin tapahtumassa käänne parempaan, ei meidän pidä unohtaa niitä yrityksiä ja yrittäjiä, jotka eivät pääse mukaan orastavaan nousukauteen.
Maksukyvyttömyysasioita hoitavien asiantuntijoiden keskuudessa on vuosikymmeniä keskusteltu siitä, miten vaikeuksissa olevia yrityksiä voitaisiin auttaa tehokkaasti. Yleensä vaikeuksissa oleva yritys ja yrittäjä kääntyy asiantuntijan puoleen vasta kun yrityksen kassa on kuiva ja velkojat kolkuttelevat jo konkurssiuhkaisten maksuvaatimusten kanssa oven takana. Vaikka asiantuntijat ovat erilaisissa foorumeissa kokoontuneet ja toinen toistaan arvovaltaisempia tutkimuksia onkin tehty, ei varsinaista viisasten kiveä ole löydetty. Tai siis itseasiassa on löydetty, mutta merkittäviä toimia ei ole kyetty tekemään. Viisasten kivi on nimittäin niinkin yksinkertainen kuin riittävän varhainen puuttuminen todellisiin vaikeuksien syihin ja aktiiviset toimet näiden muuttamiseksi.
Yrittäjien, yritysten omistajien ja ennen kaikkea johdon luontainen taipumus on vaikeuksien keskellä uskoa parempaan huomiseen. Stressin keskellä ei välttämättä edes huomata miten hankalassa tilanteessa yritys itseasiassa onkaan. Tällaisissa tilanteissa arvoon arvaamattomaan nousee yritysten sidosryhmät. Erityisesti sellaiset sidosryhmät, joilla on tietoa yrityksen tilanteesta ja johdon fyysistä sekä henkisistä voimavaroista.
Yritysten tilanteesta kertyy varsin kattavasti tietoa mm. pankeille, eläkevakuutusyhtiölle, verohallinnolle, tilintarkastajille sekä tilitoimistoille. Nämä tahot on yritysten ja niiden avainhenkilöiden kanssa tekemissä monesti useamman kerran kuukaudessa. Parhaimmillaan näiden tahojen asiantuntijat voivat auttaa yrityksiä ja yrittäjiä hyvissä ajoin ennen ylitsepääsemättömiä vaikeuksia. On ollut upeaa seurata sivusta tilanteita, missä yritysten sidosryhmien asiantuntijat ovat oma-aloitteisesti ja vilpittömästä kysyneet yrittäjiltä, onko heillä kaikki kunnossa ja voisivatko he olla avuksi. Jopa paljon parjattu verohallinto on itseasiassa yksi tärkeimmistä sidosryhmistä, mikä voi tarjota yritykselle ja yrittäjälle apua kriisin keskellä. Näissä tilanteissa on päästy riittävän ajoissa puuttumaan yrityksen orastaviin vaikeuksiin.
Pitkä laskusuhdanne, yritysten kiristynyt kilpailu ja valtion talouden leikkaustoimet ovat kuitenkin osaltaan vähentäneet yrittäjien ja yritysten luontaista kanssakäymistä näiden edellä mainittujen tahojen kanssa. Entistä enemmän toimintoja siirretään verkkopohjaisten palveluiden kautta hoidettavaksi, resursseja ja henkilökuntaa leikataan, mikä johtaa siihen, ettei aikaa asiakkaiden palvelemiseen riitä enää edes siinä määrin mitä aiemmin. Samaan aikaan erilaisia toimintoja ulkoistetaan alihankkijoille, mikä sirpaloittaa tietoa niin, ettei sitä välttämättä ole enää missään kokonaisuudessaan. Ei nähdä metsää puilta…
Tehostamistoimien keskellä ollaankin osin juoksemassa vastakkaiseen suuntaan siitä, mitä asiantuntijat ja tutkimukset ovat suositelleet maksukyvyttömyystilanteiden välttämäiseksi. Tämä asettaakin entistä enemmän vaatimuksia mm. yrittäjäjärjestöille, kirjanpitäjille, tilintarkastajille sekä myös asianajajille. Toisaalta tämä tarjoaa monille asiantuntijaorganisaatiolle loistavan mahdollisuuden erottua yrittäjien sidosryhmäverkostossa asiantuntevana ja välittävänä tahona. Me Asianajotoimisto Fennolla halutaan olla oikeasti tukemassa ja auttamassa yrityksiä ja yrittäjiä myös niinä ei niin loistokkaina ajanjaksoina.
Oleellista olisi siis muistaa vanha sanonta; ”Ei kysyvä tieltä eksy”.