Uusi tupakkalain uudistus on antanut taloyhtiöille mahdollisuuden hakea kunnalta tupakointikieltoa huoneistoihin kuuluville parvekkeille, huoneistojen käytössä oleviin ulkotiloihin ja jopa asuinhuoneistojen sisätiloihin. Tupakointikieltohakemusten käsittely alkaa kunnissa 1. tammikuuta 2017. Aika näyttää kuinka halukkaita taloyhtiöt ovat kieltoja hakemaan.
Tupakointikieltohakemusmenettely ja kiellon edellytykset
Tupakointi ja sen rajoittaminen ovat asia, joka puhuttaa taloyhtiöissä jatkuvasti. Toisaalta halutaan turvata jokaiselle oikeus savuttomaan asumiseen ja elämiseen ja toisaalta halutaan suojata henkilökohtaista vapautta ja yksityiselämän suojaa. Savuttomuustavoitetta on pyritty toteuttamaan pikkuhiljaa, minkä johdosta myös Tupakkalakia on uudistettu useita kertoja. Lähtökohtana on kuitenkin edelleen, että jokaisella on oikeus tupakoida omistamassaan asunnossa, parvekkeellaan ja ulkoalueellaan, jos se ei aiheuta haittaa muille asukkaille. Laki uudistus ei ole siis tuonut yleistä tupakointikieltoa asuinhuoneiston sisällä tupakointiin, eikä parvekkeella tapahtuvaan tupakointiin.
Vaikka uusi tupakkalaki antaa taloyhtiöille mahdollisuuden hakea tupakointikieltoa myös asuinhuoneistoihin ja näiden parvekkeisiin, ei taloyhtiö edelleenkään voi päättää asuinhuoneistoa koskevasta tupakointikiellosta yhtiökokouksen enemmistöpäätöksellä, vaan taloyhtiön on haettava tupakointikieltoa kunnalta. Ilman hakemusmenettelyäkin taloyhtiö voi kieltää tupakoinnin myös hallitsemallaan yhteiselle ulkoalueella rakennuksen ilmanottoaukkojen läheisyydessä, lasten leikkialueella ja yhteisillä parvekkeilla. Taloyhtiön yhteisissä tiloissa ja yleisissä sisätiloissa, kuten rappukäytävässä, kerhohuoneessa ja yhteisissä saunatiloissa tupakointi on jo kielletty suoraan lain nojalla ilman, että taloyhtiön tarvitsee tämä erikseen kieltää.
Ennen hakemuksen jättämistä, taloyhtiön on kuultava niiden asuintilojen haltijoita, joita tupakointikielto tulisi koskemaan. Laissa ei määritellä miten tupakointikiellon hakemista koskeva päätös olisi taloyhtiössä tehtävä. Selvää on, että yksittäinen asukas tai osakas ei voi tehdä kunnalle tupakkalain mukaista tupakoinninkieltohakemusta.
Käytännössä prosessi taloyhtiöissä alkaa siitä, että asian käsittely tulee vireille ja hallituksen kokouksen käsiteltäväksi hallituksen omana tai osakkeenomistajan aloitteena ja hallitus sitten järjestää asuintilojen haltijan kuulemisen ja päättää yhtiökokouksen koolle kutsumisesta. Tosin asunto-osakeyhtiölain mukaan myös osakkeenomistajat, joilla on kymmenen prosenttia yhtiön osakkeista, voivat vaatia ylimääräisen yhtiökokouksen koolle kutsumista tietyn asian saamiseksi yhtiökokouksen käsiteltäväksi. Yhtiökokouksessa tupakointikiellon hakemista tehdään enemmistöpäätös. Mikäli päätös tupakointikieltohakemuksesta on puoltava, hallitus tai isännöitsijä laatii tupakointikieltohakemuksen ja hakee kunnalta tupakointikieltoa. Viranomaisen antaman päätöksen jälkeen mahdollinen muutoksenhaku saattaa viivästyttää prosessia.
Tupakkalain mukaan kunnan on määrättävä tupakointikielto hakemuksessa tarkoitettuihin tiloihin, jos tiloista voi niiden rakenteiden tai muiden olosuhteiden vuoksi muutoin kuin poikkeuksellisesti kulkeutua tupakansavua toiselle parvekkeelle, toiseen huoneistoon kuuluvan ulkotilan oleskelualueelle tai toisen huoneiston sisätiloihin. Olennaista asiassa on se, että selvitystä terveyshaitasta ei vaadita. Savun kulkeutuminen esimerkiksi hajuhaittana riittää edellytykseksi tupakointikiellon määräämiseen. Toisaalta itse kielto saadaan määrätä asuinhuoneistoon vain, jos savun kulkeutumista ei ole mahdollista rakenteiden korjaamisella tai muulla muutoksella kohtuudella ehkäistä. Lisäksi asuintilan haltijalla on oltava ennen kiellon määräämistä tilaisuus ehkäistä omilla toimenpiteillään savun kulkeutuminen muihin huoneistoihin.
Tupakointikielto voidaan myöhemmin perua taloyhtiön tai huoneiston haltijan hakemuksesta, mikäli suoritetut korjaukset ovat muuttaneet olosuhteita niin, että kielto on käynyt tarpeettomaksi.
Tupakointikielto vuokrasopimuksessa
Vuokranantaja voi kieltää tupakoinnin asuinhuoneistoissa sekä myös liikehuoneistossa. Kielto voi koskea myös tupakointia vuokrahuoneiston parvekkeella tai siihen kuuluvalla ulkoalueella. Kiellon rikkominen on irtisanomisperuste. Vuokranantajan on syytä sisällyttää vuokrasopimukseen tupakointikielto jo vuokrasopimusta solmittaessa. Sopimusta voidaan toki yhteisesti sovittaessa myöhemmin muuttaa niin, että tupakointikielto sisällytetään sopimukseen. Vuokranantaja ei voi kuitenkaan tehdä muutosta yksipuolisesti. Vuokralaiselta vaaditaan hyväksyntä tällaiseen sopimuksen muutokseen.
Tupakointikiellon olemassaololla on tärkeä merkitys sille mitä katsotaan asunnon tavanomaiseksi kulumiseksi vuokrasuhteen päättyessä. Mikäli sopimuksessa ei ole mainittu tupakointikieltoa, hajuhaitat tapetteihin ja tekstiileihin, sekä asunnon pintojen värjääntymiset katsotaan tavanomaiseksi kulumiseksi, jolloin vuokranantaja vastaa niiden poistamisesta aiheutuvista kustannuksista. Kun tupakointikielto on sisällytetty sopimukseen, ei siitä aiheutuvia haittoja pidetä tavanomaisena kulumisena, jolloin vuokralainen vastaa haittojen aiheuttamista korjauskuluista.
Kunnan antaessa Tupakkalain mukaisen asuinhuoneistoa koskevan tupakointikiellon, vuokranantajan kannalta ongelmaksi saattaa tulla se, voiko vuokranantaja yksipuolisesti muuttaa vuokrasopimusta niin, että tupakointikielto sisällytetään sopimukseen, vaikka sitä ei alkuperäisessä vuokrasopimuksessa ole ollut. Laissa ei oteta tähän kantaa. Kiellon toimivuuden kannalta näissä tilanteissa vuokranantajalla tulisi olla yksipuolinen oikeus lisätä tupakointikielto vuokrasopimukseen. Muun muassa Kiinteistöliitto onkin toivonut selkeämpiä sääntöjä tupakointikieltoihin.
Kiellon toimivuus
Kunnan määräämää tupakointikieltoa rikkovalle voidaan määrätä uhkasakko. Taloyhtiö voi puuttua tupakointikiellon rikkomiseen asunto-osakeyhtiölaissa säädetyn hallintaanottomenettelyn avulla. Tosiasiassa perusteet hallintaanottomenettelyyn ovat tiukat.
Yksi mahdollisuus niillä taloyhtiöllä, jotka pyrkivät täysin savuttomuuteen koko rakennuksessa, on pyrkiä sisällyttämään tupakointikielto yhtiöjärjestykseen. Oikeuskäytännössä on kuitenkin linjattu, että kyseinen yhtiöjärjestysmuutos edellyttää yhtiökokouksen yksimielistä päätöstä ja niiden osakkaiden kirjallista suostumusta, jotka eivät ole olleet edustettuina yhtiökokouksessa, jossa asiasta on päätetty. Mikäli kielto saataisiin aikaiseksi, kielto koskisi myös uusia osakkeidenomistajia. Heidän katsottaisiin tulevan tietoisiksi tupakointikiellosta ja sitoutuneeksi sitä noudattamaan jo osakkeita ostaessaan.
Tulevaisuus näyttää minkälaista oikeuskäytäntöä ja lisäsääntelyä asiaan saadaan ja miten taloyhtiöt lähtevät asiaa viemään eteenpäin. Koska hakemusten käsittely alkaa vasta tammikuussa 2017, ei oikeuskäytäntöä tupakointikieltojen rikkomisen osalta vielä ole.
Näillä sanoilla, toivotan hyvää ja savutonta joulun odotusta!
