Ympäristönsuojelulain mukainen selvilläolovelvollisuus

Ympäristönsuojelulain 6 §:n mukaan toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja niiden hallinnasta sekä haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Tätä velvollisuutta kutsutaan nimellä selvilläolovelvollisuus. Kyse on yleisluonteisesta velvoitteesta, mutta sen perusteella voidaan kuitenkin määrätä hallinnollinen velvoite. Kyse ei siten ole vain yleisestä tai periaatteellisesta ohjenuorasta, vaan konkreettisesti toiminnanharjoittajaa velvoittavasta velvollisuudesta.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että toiminnanharjoittajan täytyy olla tietoinen niistä vaikutuksista, joita sen toiminnasta aiheutuu. Ympäristöluvissa annetaan määräyksiä mm. toiminnan vaikutusten tarkkailuun liittyen. Lupamääräyksiin perustuva tarkkailu tuottaa tuloksia mm. toiminnasta ilmaan tai vesistöön aiheutuvien päästöjen määrästä ja laadusta. Ympäristöluvassa annetut tarkkailumääräykset ovat toiminnanharjoittajan selvilläolovelvollisuuden toteuttamisen lähtökohta. Ne eivät kuitenkaan vapauta toiminnanharjoittajaa vastuusta olla muutoinkin riittävästi selvillä toimintansa vaikutuksista.

Joskus toimintaa sääntelevä ympäristölupa voi olla kauan sitten annettu ja tarkkailua koskevat määräykset saattavat olla osin puutteellisia. Tarkkailumenetelmissä ja tekniikoissa on saattanut vuosikymmenten aikana tapahtua kehitystä eikä vanhaan lupapäätökseen perustuva tarkkailu aina anna todellista kuvaa toiminnan päästöistä. Huomioitavaa on, että ympäristölupamääräykset eivät vapauta toiminnanharjoittajaa ympäristönsuojelulain 6 §:ssä tarkoitetusta vastuusta olla riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista. Jos lupapäätökseen perustuva tarkkailu ei anna riittävää kuvaa toiminnan vaikutuksista, on aika päivittää tarkkailuohjelmaa luvassa määrätyllä tavalla tai hakea muutosta ympäristölupaan.

Selvilläolovelvollisuuden toteuttaminen on myös toiminnanharjoittajan etu. Kun toiminnanharjoittajalla on oman toiminnan aiheuttamista vaikutuksista riittävä tieto, joka voidaan osoittaa luotettavilla mittaustuloksilla, on toiminnanharjoittajan helppo vastata vaateisiin, joita sitä kohtaan saatetaan esittää. Joskus esimerkiksi alapuolisen vesistön asukas saattaa väittää, että toiminnanharjoittajan toiminnan seurauksena alapuolisessa vesistössä on aiheutunut haitallisia seurauksia. Tarkkailutulosten avulla toiminnanharjoittajan on helppo selvittää ja osoittaa, onko vaikutus voinut aiheutua toiminnanharjoittajan toiminnasta.

Huomioitavaa on myös, ettei selvilläolovelvollisuuden toteuttamisessa ole kuitenkaan kyse siitä, että toiminnanharjoittajan tulisi etukäteen olla selvillä kaikista toimintansa mahdollisista haitoista ja päästöistä, jos nämä haitat tai päästöt eivät ole merkittäviä ja aiheuta ympäristön pilaantumisen vaaraa. Selvilläolovelvollisuuteen perustuen toiminnanharjoittajaa ei siis voida velvoittaa tuottamaan yleistä ympäristötietoa, joka ei ole tarpeen toiminnan vaikutusten selvittämiseksi.

Jaa artikkeli

Facebook
Twitter
LinkedIn
Mirja Kattilakoski

Mirja Kattilakoski

Aiheeseen liittyviä artikkeleita