Tiesitkö, että kun avoliitto päättyy, molemmat puolisot pitävät oman omaisuuden itsellään? Tämä on lähtökohta, sillä avoliitossa ei tunneta osituksen kaltaista omaisuuden tasaussysteemiä, joka vallitsee aviopuolisoiden välillä.
On yleistä, että avoliitossa kumpikin puolisoista antaa omalta osaltaan panoksensa yhteistalouteen. Panos voi olla rahallinen panos tai työpanos perheen hyväksi. Erityisesti pitkässä juoksussa nämä mahdollisesti eri aikoihin annetut panokset tasoittuvat keskenään ja näin ollen omistussuhteen perusteella tehty omaisuuden jako on reilua kummallekin osapuolelle. Joissain tilanteissa omaisuuden jakaminen nimiperiaatteen (esim. lainhuutotietoihin kirjatut kiinteistön omistussuhteet) mukaisesti voi kuitenkin käydä toiselle osapuolelle kohtuuttomaksi. Tätä varten avoliittolakiin on kirjattu säännös, jonka perustella avopuolison on mahdollista vaatia toiselta puolisolta hyvitystä liiton päättyessä. Tässä blogikirjoituksessa käsitellään tarkemmin sitä, millä perusteella hyvitystä on mahdollista vaatia.
Avoliittolain mukaan avopuolisolla on oikeus hyvitykseen, jos hän on yhteistalouden hyväksi antamallaan panoksella auttanut toista avopuolisoa kartuttamaan tai säilyttämään tämän omaisuutta siten, että yhteistalouden purkaminen yksinomaan omistussuhteiden perusteella johtaisi perusteettoman edun saamiseen toisen kustannuksella. Käytännössä hyvitystä on mahdollista saada tilanteessa, jossa puolisoiden yhteistalouteen tuomat panokset ovat selvästi epätasapainossa keskenään, ja toisen antama panos on mahdollistanut sen, että toisen puolison omaisuus on tämän avulla säilynyt tai karttunut.
Mikä sitten luetaan puolison yhteistalouteen antamaksi panokseksi? Panos voi olla esimerkiksi työ, joka on tehty yhteisen tai toisen puolison omaisuuden hyväksi. Tällaiseksi työksi katsotaan esimerkiksi kotityö ja yhteisten lasten hoitaminen. Työpanokseksi katsotaan myös kaikki suuremmat rakennustyöt, kuten yhteisen kodin rakentaminen tai korjaaminen sekä kesämökin rakennustyöt. Lisäksi panokseksi katsotaan varojen käyttö ja sijoitus yhteiseen talouteen sekä toisen puolison omistamaan omaisuuteen.
Perheessä voi olla ajanjaksoja, jolloin panokset jakautuvat epätasaisesti puolisoiden välillä. On myös mahdollista, että puolisoiden antamat panokset eroavat toisistaan merkittävästi. Toinen puolisoista voi esimerkiksi osallistua yhteistalouteen kotityön muodossa toisen lyhentäessä puolisoiden yhteistä asuntolainaa. Tällöin ollaan tilanteessa, jossa kumpikin puolisoista on antanut aidon panoksen yhteistalouteen, mutta selvitettäväksi jää, ovatko panokset keskenään epätasapainossa. Mikäli panokset eivät jakaudu tasaisesti, voi toisella puolisolla olla oikeus hyvitykseen. Tällöin hyvityksen edellytyksenä on kuitenkin myös se, että puolison panos on ollut sen kaltainen, että sen ansiosta toisen omaisuus on säilynyt tai karttunut.
Tilanteita voi olla monenlaisia ja jää viimekädessä oikeuskäytännön varaan, kuinka esitettyjä hyvitysvaatimuksia tulee kulloinkin tulkita. Yleensä kumpikin avopuolisoista antaa aina jonkinlaisen panoksen yhteistalouteen ja tämän vuoksi epätasapaino panosten välillä voi olla hankala näyttää toteen. Epäselvissä ja riitaisissa tilanteissa avopuolisoiden välinen omaisuuden erottelu voidaan jättää myös pesänjakajan ratkaistavaksi ja tässä yhteydessä pesänjakaja antaa myös hyvitysvaatimukseen ratkaisun.
