Valtiontukisääntelyn tarkoitus on turvata EU:n jäsenmaiden välistä vapaata kauppaa ja kilpailua sekä estää julkisten tahojen myöntämien tukien aiheuttamat
kilpailuvääristymät.
Vaikuttaa siltä, että vapaaseen kauppaan ja kilpailuun kohdistuvat paineet tulevat tällä hetkellä kuitenkin voimakkaammin yhteisön ulkopuolelta; USA:n julkaisemat uudet ja laajat talouden tukipaketit ja muutenkin voimistuva maailmanlaajuinen talouskilpailu. Nämä ovat Euroopassakin nostaneet keskusteluaiheeksi paikallista tuotantoa ja paikallisia investointeja koskevien julkisten yritystukimuotojen lisäämisen.
Mahdollisessa jäsenvaltioidenkin kesken tapahtuvassa tukikilpailutilanteessa ovat pienet jäsenmaat kansallisten resurssien rajallisuudesta johtuen suuria jäsenmaita
heikommassa asemassa. Pienten jäsenmaiden taholta onkin entistä äänekkäämmin nostettu esiin, että EU:n kilpailukykyä ja parempaa investointiympäristöä ei voi
tulevaisuudessakaan rakentaa pysyville, runsaille ja kohdentamattomille julkisille yritystuille.
Valtiontuet yritystoimintaan ovat lähtökohtaisesti kiellettyjä EU:ssa
Julkisten tukien myöntäminen yritystoimintaan on poikkeus voimassa olevaan tukisääntelyyn, joka lähtökohtaisesti kieltää kaikki alla olevat kriteerit täyttävät
julkiset yritystuet;
(1) Julkisia varoja kanavoidaan julkisiin tai yksityisiin yrityksiin
Taloudellisen tuen muodolla ei ole väliä. Tukea voi olla esim. avustus, markkinahintaa alhaisempi laina, takaus, markkinaehtoista edullisempi pääomasijoitus tai pääomitus, verovapaus, veronalennus tai markkinahintaa alhaisempi kiinteistö tai maa-alueen vuokra tai myyntihinta. Yrityksiä ovat kaikki taloudellista toimintaa harjoittavat yksiköt riippumatta niiden oikeudellisesta muodosta, rahoitustavasta tai taloudellisen voiton tavoitteesta.
(2) Etu on valikoiva
Tukea pidetään valikoivana silloin kun se kohdistuu vain tiettyyn osaan yrityksiä.
(3) Toimenpide vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla tuensaajaa
Käytännössä riittää, että julkinen taho myöntää taloudellista etua yritykselle kilpailulle vapautetulla alalla, jolla on tai voisi olla kilpailua.
(4) Toimenpide vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan
Kauppavaikutuskriteerin täyttyminen on alhainen. Lähtökohtaisesti kauppavaikutuskriteeristö täyttyy, kun tuensaaja harjoittaa taloudellista toimintaa ja toimii markkinoilla, joilla esiintyy jäsenvaltioiden välistä kauppaa. Taloudellista toimintaa on kaikki sellainen toiminta, jossa tavaroita ja palveluita tarjotaan markkinoille.
EU-tuomioistuin on antanut suuren määrän päätöksiä yksittäisiin tilanteisiin, joissa em. kriteerejä sovelletaan ja tulkitaan.
Yritystukien ennakkohyväksyntämenettely
Komissio tutkii julkisista varoista myönnettävien yritystukien yhteensopivuuden sisämarkkinoille, ja tuki voidaan myöntää vasta komission ennakkohyväksynnän
jälkeen. Kyse on siis käytännössä lupamenettelystä, jossa komissio käsittelee jäsenvaltiosta tulleen yksilöidyn menettelypyynnön. Käytännössä komissio siis joko hyväksyy (mahdollisin lisäedellytyksin/-rajoittein) tai hylkää saamansa pyynnön.
Lisäksi komissio on määritellyt joitain tukimuotoja, joissa ei tarvitse noudattaa ennakkohyväksyntämenettelyä. Näistä merkittävimmät ovat ns. vahämerkityksellinen tuki (de minimis) ja ryhmäpoikkeusasetuksessa luetellut ja kuvatut tukitoimet. Koronapandemian aikana oli myös voimassa lukuisia komission hyväksymiä menettelyjä yritysten tukemiseksi.
Hyväksyttäviä tukia tai tukiohjelmamuotoja
Komissio suhtautuu yksittäistä tukea tai tukijärjestelmää koskevassa ennakkohyväksyntämenettelyssä lähtökohtaisesti positiivisesti sellaisiin tukimuotoihin, jotka täyttävät alla olevat kriteerit:
(1) Tuella tulee olla yhteiskunnallisesti hyväksyttävä tavoite
(2) Tuen tulee saada aikaan parannus, jota markkinat eivät saisi itsessään aikaan (markkinahäiriön/-puutteen korjaus)
(3) Tuen tulee olla oikeasuhteinen tavoitteen saavuttamiseksi ja sen täytyy olla läpinäkyvä
(4) Tuella tulee olla kannustava vaikutus
(5) Tuen tulee rajoittua minimiin, jotta toivottu vaikutus saadaan aikaan
(6) Tuen negatiivisten vaikutusten tulee olla rajalliset (esim. kilpailuympäristöön)
(7) Yrityksellä on edellytykset kannattavaan liiketoimintaan
Käytännössä ennakkohyväksynnän hakemisen yhteydessä kannattaa varautua useamman kuukauden pituiseen käsittelyaikaan.
Jos myönnetty tuki ei olekaan ollut säädösten mukainen
Ilman komission hyväksyntää myönnetyt tuet ja vastoin poikkeussäädöksiä myönnetyt tuet ovat laittomia, ja ne voidaan määrätä perittäväksi korkoineen
takaisin tukea saaneilta yrityksiltä.
Käytännössä näistä tilanteista on syntynyt hankalia tilanteita esim. yrityskauppatilanteissa, joissa kaupankohteena ollut yhtiö joutuu
takaisinperintämenettelyn kohteeksi omistusvaihdoksen jälkeen. Tilanne uudelle omistajalle on ymmärrettävästikin ollut varsin haasteellinen.
Takaisinperintävelvollinen on tuen myöntänyt julkinen taho. Jos tuen on myöntänyt muu kuin viranomainen, vastaa takaisinperinnästä se viranomainen, joka käyttää
määräysvaltaa julkisyhteisössä. Jos toimivaltaista viranomaista ei kyetä määrittämään, vastaa Suomessa TEM viime kädessä takaisinperinnästä.
Tulevaisuus
Vaikuttaa siis vahvasti siltä, että kilpailupaineet yhteisön ulkopuolelta nostavat paineita julkistentukien jopa nykyistä laajempaan käyttöön. Jäsenvaltioiden
kansallisten resurssien erot ovat suuria ja voi olla, että eroja pyritään tasoittamaan yhteisötasoisten/ylikansallisten tuki-instrumenttien laajemmalla käytöllä.
Mielenkiintoista nähdä, millaisia vaikutuksia valtiontukisäädöksiin kohdistuu lähitulevaisuudessa.
