Viime aikoina monet ovat havahtuneet tekemään edunvalvontavaltakirjoja. Seuraava havahtumisen paikka olisi lapsettomilla ja naimisissa olevilla, joilla ei vielä ole testamenttia. Perhejuristin työssäni vastaan tulee aivan liian usein tilanne, jossa lapsettomana ja avioliitossa kuolleen henkilön perimyksen lakipykälät tulevat leskelle järkyttävänä yllätyksenä. Vai tiesitkö sinä, että lapsettomana kuolleen puolisosi sisaruksilla on oikeus saada puolet sinun kuolinpesäsi omaisuudesta?
Suomalaisille on tyypillistä olla perintöasioiden suhteen melko passiivisia ja luottaa lakiin. On kuitenkin syytä tiedostaa, että nykyinen avioliittolaki on 1920-luvulta ja laadittu sen ajan yhteiskuntaan sopivaksi. Sekä avioliittolain ositusjärjestelmä, että perintökaaren lapsettomana ja naimisissa kuolleen henkilön perimystä käsittelevä 3 luku rakentuvat puolittamisperiaatteelle. Juuri tämä puolittamisperiaate johtaa usein tilanteeseen, joka on erityisesti lesken omien perillisten kannalta kohtuuton ja yleisen oikeustajun vastainen.
Aviovarallisuusjärjestelmään vuonna 1976 tehdyt lesken tasinkoprivilegiin liittyvät lakimuutokset muuttivat alkuperäistä asetelmaa. Lesken tasinkoprivilegillä tarkoitetaan lesken oikeutta kieltäytyä luovuttamasta omaisuuttaan tasinkona ensiksi kuolleen puolison perillisille. Lakimuutoksen tausta-ajatuksena oli estää se, että leskeksi jäävän vaimon omaisuus periytyisi miehen avioliiton ulkopuolella syntyneille lapsille. Lesken tasinkoprivilegipykälä soveltuu kuitenkin myös siinä tilanteessa, kun kaikki lapset ovat puolisoiden yhteisiä.
Edellä kuvattu lesken tasinkoprivilegioikeus on säädetty suojaamaan lesken omaisuutta osituksessa. Avioliiton päättyessä toisen puolison kuolemaan, toimitetaan jäämistöositus, jossa erotellaan lesken omaisuus ensin kuolleen puolison kuolinpesän omaisuudesta. Lähtökohtaisesti osituksen jälkeen lesken omaisuus kuuluu yksinomaan leskelle, ja ensin kuolleen puolison kuolinpesän omaisuus puolestaan hänen perillisilleen. Jos perittävällä oli kuollessaan lapsia, leski ei peri mitään ensin kuolleen puolison jälkeen. Kaikki ensin kuolleen omaisuus menee tämän lapsille.
Tilanne muuttuu aivan toiseksi, mikäli avioliitossa kuolleella henkilöllä ei ole omia lapsia. Tällöin sovelletaan perintökaaren 3 luvun säännöksiä, joiden mukaan leski pääsäännöstä poiketen periikin puolisonsa. Puolisonsa perineen lesken eläessä taustalla muhiva ongelma ei yleensä näyttäydy, vaan tilanteen mutkikkuus paljastuu vasta leskenkin kuoltua. Nimittäin ensin kuolleen puolison toissijaisilla perillisillä, eli vanhemmilla, sisaruksilla tai sisarusten lapsilla, on oikeus saada puolet lesken jälkeen jäävästä perinnöstä. Pahimmassa skenaariossa puolisoaan huomattavasti varakkaampi leski on tietämättömyyttään ottanut vastaan vähävaraisen puolisonsa jälkeen tulleen perinnön, jolloin lesken varallisuus valuukin vähävaraisen puolison perillisten omistukseen. Varsin usein tilanne johtaa myös riitaisuuksiin, kun aletaan selvitellä mikä omaisuus lesken pesästä kuuluu lesken omille perillisille ja mikä ensin kuolleen puolison perillisille.
Edellä kuvattu tilanne voidaan välttää laatimalla testamentti perhe- ja perintöoikeuteen erikoistuneen juristin avulla. Jokaisella on oikeus tietää, miten hänen perintönsä lain mukaan jakautuu kuoleman jälkeen. Uskallan väittää, että jos lapsettomat ja naimisissa olevat henkilöt ottaisivat perimysasioistaan selvää, laadittaisiin miltei jokaiselle heistä testamentti. Meiltä Asianajotoimisto Fennosta saat apua perintöverosuunnitteluun.
