Kuolinpesään voidaan määrätä pesänselvittäjä ja -jakaja, ensin selvittämään varat ja velat, sekä sen jälkeen toimittamaan perinnönjako, jos perillisten kesken ei saada aikaan sopimusjakoa.
Kuolinpesän yhteishallinto alkaa perittävän kuolemasta, jos kuolinpesässä on vähintään kaksi osakasta. Pesän osakkaita ovat lakimääräiset perilliset ja yleistestamentinsaajat. Jos vainaja oli avioliitossa, myös leski on pesän osakas. Kun kuolinpesä on osakkaiden yhteisessä hallinnassa, kaikki pesässä tehtävät toimet, mukaan lukien perinnönjako, edellyttävät kaikkien osakkaiden suostumusta.
Kuolinpesän osakas yksin tai osakkaat yhdessä voivat hakea pesänselvittäjän ja -jakajan määräämistä. Useimmiten selvittäjää ja -jakajaa päädytään hakemaan tilanteessa, jossa osakkailla on erimielisyyttä perinnönjaosta tai kuolinpesään liittyy muita epäselvyyksiä.
Hakemus pesänselvittäjän ja -jakajan määräämiseksi tehdään perinnönjättäjän viimeisen kotipaikan käräjäoikeudelle. Hakemuksen liitteenä tulee olla kirjallinen suostumus selvittäjän tehtävään haettavalta henkilöltä sekä tarvittavat liitteet, kuten vainajan perukirja, sukuselvitys ja testamentti. Tehtävää hoitamaan haetaan pääsääntöisesti juristia tai asianajajaa, jolla on riittävät taidot tehtävän hoitamiseen. Selvittäjän ja jakajan tulee olla puolueeton. Osakkaiden on hyvä tiedostaa, että selvittäjä ja jakaja ei ole osakkaiden avustaja, vaan tuomioistuimen tuomariin verrattava toimija.
Pesänselvittäjällä on oikeus myydä kuolinpesän irtainta omaisuutta vainajan ja kuolinpesän laskujen/velkojen maksamiseksi. Kiinteää omaisuutta, kuten omakotitalokiinteistöä tai metsätilaa, pesänselvittäjä ei voi myydä ilman osakkaiden suostumusta tai käräjäoikeuden myyntilupaa.
Pesänselvittäjän tehtävä päättyy, kun kuolinpesän varat ja velat on selvitetty ja velat on maksettu. Kun kuolinpesä on tällä tavoin todettu jakokuntoiseksi, toimitetaan perinnönjako. Ennen perinnönjakoa toimitetaan kuitenkin aina ensin omaisuuden ositus, jos perinnönjättäjällä oli aviopuoliso. Pääsääntöisesti ositus ja perinnönjako toimitetaan samalla asiakirjalla eli samassa toimituksessa.
Perinnönjaossa omaisuus jaetaan joko lain eli perintökaaren säännösten mukaan tai perinnönjättäjän tekemän testamentin mukaisesti. Osakkaiden on tärkeää huomioida, että pesänjakaja voi ratkaista vain sellaisia asioita, joista osakkaat ovat esittäneet vaatimuksia. Esimerkiksi vaatimus siitä, että osakkaan perinnönjättäjältä saama lahja on huomioitava perinnönjaossa ennakkoperintönä tai vaatimus siitä, miten vainajan testamenttia pitäisi tulkita, on esitettävä pesänjakajalle ratkaistavaksi.
Pesänjakajalla on velvollisuus pyrkiä saamaan sovinto aikaiseksi osakkaiden välillä. Mikäli sopimusjakoa ei saada aikaan, antaa pesänjakaja ratkaisun osakkaiden vaatimuksiin eli tekee toimitusratkaisun ja antaa perinnönjakokirjan. Perinnönjako on lainvoimainen heti, kun kaikki osakkaat ovat jaon kirjallisesti hyväksyneet. Mikäli kaikki osakkaat eivät hyväksy jakoa, alkaa jakokirjan antamisesta kulua kuuden kuukauden moiteaika, jonka aikana osakkaalla on mahdollisuus moittia jakoa.
Mikäli kukaan osakkaista ei nosta moitekannetta käräjäoikeudessa, pyytää pesänjakaja moiteajan jälkeen käräjäoikeudelta lainvoimaisuustodistuksen jakokirjalle. Kun jako on lainvoimainen, siirtyy tehtävä takaisin pesänselvittäjälle, joka tekee toimenpiteet pesän omaisuuden siirtämiseksi osakkaiden omistukseen eli jakaa omaisuuden perillisille.
