Euroopan unionin lainsäädännön rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta annetun direktiivin (EU) 2019/1937, ns. Whistleblowing-direktiivin täytäntöönpano on toteutettu Suomessa Ilmoittajansuojelulailla (Laki Euroopan unionin ja kansallisen oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta). Laki astui voimaan 1.1.2023 ja se velvoittaa yli 50 henkilöä työllistäviä organisaatioita luomaan ilmoituskanavan, johon voidaan ilmoittaa mahdollisista EU-oikeuden sekä kansallisen oikeuden rikkomuksista.
Ilmoittajansuojalla on EU tasoisesti haluttu harmonisoida lainsäädäntöä jäsenvaltioiden välillä asettamalla yhtenäiset vähimmäisvaatimukset ilmoittajansuojalle. Ilmoituskanavan perustaminen on Suomessa ollut pakollista vähintään 250 henkilöä työllistäville yrityksille ja organisaatioille maaliskuusta 2023 lähtien ja 50–249 henkilöä työllistävien yksityisten organisaatioiden tulee ottaa ilmoituskanava käyttöön viimeistään 17.12.2023. Myös tätä pienemmillä organisaatioilla on mahdollisuus osoittaa vastuullisuutta ilmoituskanavan vapaaehtoisella käyttöönotolla.

Ilmoittajansuojalaki ja sen perusperiaatteet

Ilmoittajansuojalait vaihtelevat maittain, mutta yleensä niillä on muutamia yhteisiä periaatteita:

1. Anonyymisyys: Ilmoittajat voivat usein tehdä ilmoituksensa anonyymisti tai luottamuksellisesti, jotta heidän henkilöllisyytensä ei paljastu.
2. Suojelu kostotoimilta: Laki tarjoaa suojaa ilmoittajille, jotka kokevat kostotoimia, kuten
irtisanomisen tai syrjinnän, ilmoituksen jälkeen.
3. Palkkiot ja hyvitykset: Jotkut ilmoittajansuojalait mahdollistavat ilmoittajille taloudelliset palkkiot tai hyvitykset, mikä kannustaa ihmisiä astumaan esiin.
4. Oikeudellinen suoja: Ilmoittajilla on usein oikeus oikeudelliseen suojeluun, jos heitä vastaan ryhdytään oikeustoimiin.

Ilmoittajansuojalaki on tärkeä, koska se kannustaa ihmisiä astumaan esiin ja kertomaan totuuden silloin, kun he havaitsevat epäkohtia. Ilman tällaista lainsäädäntöä monet väärinkäytökset saattaisivat jäädä paljastamatta, ja ne jatkuisivat vahingoittaen yhteiskuntaa ja luottamusta sen toimielimiin.

Laki auttaa myös luomaan avoimen ja reilun toimintaympäristön yrityksille ja organisaatioille. Kun työntekijät tietävät, että he voivat ilmoittaa laittomista toimista ilman pelkoa seuraamuksista, yritykset ovat alttiimpia noudattamaan lakeja ja eettisiä periaatteita.

Ilmoituskanavan käyttäminen on organisaatiolta osoitus halusta toimia vastuullisesti ja väärinkäytöksiin puuttuen.

Soveltamisala

Ilmoittajansuojalakia sovelletaan ilmoituksiin lainsäädännön rikkomisista seuraavilla lainsäädännön aloilla:

1) julkiset hankinnat lukuun ottamatta puolustus- ja turvallisuushankintoja;
2) finanssipalvelut, -tuotteet ja -markkinat;
3) rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estäminen;
4) tuoteturvallisuus ja vaatimustenmukaisuus;

5) liikenneturvallisuus;
6) ympäristönsuojelu;
7) säteily- ja ydinturvallisuus;
8) elintarvikkeiden ja rehujen turvallisuus sekä eläinten terveys ja hyvinvointi;
9) Euroopan unionin toiminnasta annetun sopimuksen 168 artiklan tarkoittama kansanterveys;
10) kuluttajansuoja;
11) yksityisyyden ja henkilötietojen suoja sekä verkko- ja tietojärjestelmien turvallisuus.

Lakia sovelletaan 1 momentissa tarkoitetuissa asioissa tekoihin tai laiminlyönteihin:

1) jotka on säädetty rangaistavaksi;
2) joista voi seurata rangaistusluonteinen hallinnollinen seuraamus; taikka
3) jotka voivat vakavasti vaarantaa lainsäädännön yleisen edun mukaisten tavoitteiden toteutumista.

Ilmoittajan suojelun edellytyksiin kuuluu, että ilmoitettavan tiedon on kuuluttava ilmoittajansuojalain soveltamisalaan ja ilmoittajalla on oltava perusteltu syy uskoa siihen, että rikkomista koskeva tieto on paikkansa pitävää.

Ilmoituskanavalle asetettavat vaatimukset

Sisäisessä ilmoituskanavassa ilmoitus tulee voida tehdä kirjallisesti tai suullisesti. Vastaanottoilmoitus ilmoittajalle on annettava seitsemän päivän kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta. Jos suullinen ilmoittaminen on mahdollista, se on voitava tehdä puhelimitse tai muun ääniviestijärjestelmän kautta ja ilmoittajan pyynnöstä kohtuullisen ajan kuluessa järjestettävässä henkilökohtaisessa tapaamisessa.

Sisäisen ilmoituskanavan perustaneen organisaation on tiedotettava ilmoittamisesta sisäiseen ilmoituskanavaan ja oikeuskanslerinviraston keskitettyyn ilmoituskanavaan, ilmoittamiseen liittyvistä menettelyistä ja ilmoittajan suojelun edellytyksistä. Tiedot on esitettävä selkeässä muodossa ja siten, että ne ovat helposti ilmoittajien saatavilla. Oikeuskanslerinviraston keskitettyyn ilmoituskanavaan on mahdollista tehdä ilmoitus silloin, kun organisaatiossa ei ole sisäistä ilmoituskanavaa, tai ilmoittajalle ei ole  annettu mahdollisuutta ilmoittamiseen sisäisen kanavan kautta. Myös jos ilmoittajalla on perusteltu syy uskoa siihen, ettei rikkomiseen voida tehokkaasti puuttua tai jos ilmoittajalla on perusteltu syy uskoa, että hän on vaarassa joutua ilmoittamisen johdosta vastatoimien kohteeksi.

Ilmoituksen käsittelystä vastaavan henkilön on ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin ilmoituksen paikkansa pitävyyden selvittämiseksi ja tarvittaessa rikkomiseen puuttumiseksi.

Ilmoituksen käsittelystä vastaavan henkilön on annettava ilmoittajalle kolmen kuukauden kuluessa ilmoituksen vastaanottoilmoituksen toimittamisesta tieto siitä, mitä toimenpiteitä ilmoituksen perusteella toteutetaan. Jos vastaanottoilmoitusta ei ole toimitettu, toimenpiteistä on kerrottava kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun ilmoituksen vastaanottoilmoitusta koskeva seitsemän päivän määräaika on päättynyt.

Ilmoittajan vastuu

Vaikka ilmoittajansuojalaki tarjoaa tärkeän suojan ilmoittajille, on myös tärkeää muistaa, että ilmoittajilla on vastuu käyttää tätä oikeuttaan oikeudenmukaisesti ja eettisesti. Väärä ilmoitus voi aiheuttaa vakavia haittoja yksilöille ja organisaatioille, ja se voi vähentää luottamusta ilmoittajansuojalain tehokkuuteen.

Tahallaan vääristä tiedoista ilmoittamisesta voidaan tuomita sakkoja ilmoittajalle eikä laki suojaa ilmoittajaa vastatoimilta taikka yksityisoikeudellisia seuraamuksia vastaan.

Yhteenveto

Ilmoittajansuojalaki on merkittävä osa oikeusjärjestelmiämme, joka kannustaa ihmisiä astumaan esiin epäeettisen käytöksen ja laittomien toimien paljastamiseksi. Se luo turvallisen ympäristön ilmoittajille ja edistää avoimuutta ja vastuullisuutta yhteiskunnassamme. Kuitenkin on myös tärkeää muistaa ilmoittajien vastuu ja eettiset velvollisuudet varmistaaksemme, että ilmoittajansuojalaki toimii oikeudenmukaisesti ja
tehokkaasti. Ilmoituskanava tulee ottaa käyttöön 50–249 henkilöä työllistävissä yrityksissä viimeistään 17.12.2023, joten nyt viimeistään on aika ilmoituskanavan suunnittelulle ja organisoinnille.