Yleisten sopimusehtojen oikeanlainen käyttö helpottaa sopimusten laatimista

Sopimussuoritusta koskevien riitojen selvittely lähtee usein käyntiin seuraavilla kysymyksillä:
  • Mitä on sovittu?
  • Miten on sovittu?
  • Onko käytetty joitakin yleisiä sopimusehtoja?

 

Etenkin rakennusalalla pienemmästä urakasta sovitaan usein sähköpostitse ja viitataan alan yleisiin sopimusehtoihin. Tällöin seuraava esittämäni kysymys koskee sitä, kuinka hyvin päämieheni tuntee kyseiset sovellettavaksi otetut ehdot ja minkälaisia velvollisuuksia ja vastuita ne hänelle asettavat.


Ovatko kyseessä ns. yleiset sopimusehdot vai yrityksen omat sopimusehdot. Käytän esimerkkinä rakennusalalla yleisesti käytössä olevia rakennusurakan yleisiä sopimusehtoja YSE 1998. Kyseiset ehdot ovat hyvät sopimusehdot, jos niitä käytetään oikein. Sopimusehtojen sisällöstä tulee kuitenkin olla tietoinen ja niitä tulee noudattaa. Tämä pätee rakennusalan lisäksi myös muilla aloilla.

 

Tunne käyttämäsi sopimusehdot ja käytä niitä oikein

Sopimuksella voidaan poiketa yleisistä sopimusehdoista ja tämä on usein myös suotavaa. Yleiset sopimusehdot eivät sovellu sellaisenaan kaikille toimialoille, vaan ne tulee räätälöidä erikseen laadittavalla sopimuksella. On myös syytä muistaa, että tullakseen sopimuksen osaksi, tulee sopimuksessa olla viittaus yleisiin sopimusehtoihin. Vaikka YSE -ehtojen on oikeuskirjallisuudessa katsottu saaneen lähes ns. tahdonvaltaisen oikeuden aseman, eivät nekään tule sovellettaviksi ilman viittausta kyseisiin ehtoihin.

Urakoitsija vastaa lähtökohtaisesti omasta toiminnastaan omalle sopimuskumppanilleen. Mikäli yrittäjä käyttää toiminnassaan aliurakoitsijoita, on hän lisäksi vastuussa myös heidän toiminnastaan. Sopimusketjun ylittävä vastuu voi tulla kysymykseen ainoastaan poikkeuksellisesti. Käytetyt sopimusehdot tulee tuntea kokonaisuudessaan, mutta kahtena erityisen tärkeänä asiana nostan esiin vastuunrajoituslausekkeet sekä reklamaatioihin liittyvät määräajat.

Vastuunrajoituslausekkeilla sopimusosapuoli voi hallita omaa vastuuriskiään, jotta hän voi varautua kannettavan riskin määrään. Vastuun ylärajaksi voidaan määrittää esimerkiksi jokin euromääräinen raja kuten palkkion suuruus tai välilliset vahingot voidaan rajata vastuun ulkopuolelle. Mikäli pääurakoitsijan käyttämä aliurakoitsijoita rajoittaa vastuutaan tiukemmin kuin pääurakoitsija omaa vastuutaan, voi tästä aiheutua tilanne, jossa pääurakoitsija on vastuussa aliurakoitsijansa aiheuttamasta virheestä tilaajaa kohtaan, mutta aiheutunutta vahinkoa ei saadakaan perittyä täysimääräisesti aliurakoitsijalta.

Virheilmoituksia koskevat määräajat ovat usein yleisissä sopimusehdoissa määrätty yleisiä reklamaatioaikoja tiukemmiksi. Reklamaatioaikojen noudattaminen on erityisen tärkeää, koska myöhästyneellä reklamaatiolla voidaan menettää kokonaan oikeus vedota sinänsä selvään virheeseen työntuloksessa.

Yhteenvetona voidaan todeta, että yleisten sopimusehtojen käyttö on suotavaa, kunhan niiden sisältö tunnetaan. Oikein käytettynä yleiset sopimusehdot tarjoavat hyvän lisän sopimukseen, mutta väärinkäytettynä ne taas voivat myös aiheuttaa lisäriskejä ja -vahinkoja.

Jaa artikkeli

Facebook
Twitter
LinkedIn
Ville Kaikkonen

Ville Kaikkonen

Aiheeseen liittyviä artikkeleita