Ympäristönsuojelulain 41 §:ssä on säädetty luvan hakemisesta samalla toiminta-alueella sijaitseville toiminnoille. Sen mukaan, jos samalla toiminta-alueella sijaitsevalla usealla luvanvaraisella toiminnalla on sellainen tekninen ja toiminnallinen yhteys, että niiden ympäristövaikutuksia tai jätehuoltoa on tarpeen tarkastella yhdessä, toimintoihin on haettava lupaa samanaikaisesti eri lupahakemuksilla tai yhteisesti yhdellä lupahakemuksella.
Lupaharkinnassa arvioidaan, onko toiminnoilla ympäristönsuojelulain 41 §:ssä tarkoitettu tekninen ja toiminnallinen yhteys sekä muodostavatko ne niin sanotun toimintakokonaisuuden. Mikäli asiassa arvioidaan, että useammalla toiminnalla on ympäristönsuojelulain 41 §:ssä tarkoitettu tekninen ja toiminnallinen yhteys ja että ne muodostavat toimintakokonaisuuden, tulee noiden toimintojen yhteisiä ympäristövaikutuksia tarkastella lupaharkinnassa yhdessä. Toiminnoille voidaan kuitenkin antaa erilliset ympäristölupapäätökset, esimerkiksi toiminnanharjoittajien hakemuksesta.
Teknisen ja toiminnallisen yhteyden lisäksi asiassa on arvioitava mitä lupavelvoitteita
toiminnanharjoittajalle voidaan asettaa eli mihin toimintoihin ja niiden vaikutuksiin toiminnanharjoittajalla on mahdollisuus vaikuttaa. Ympäristönsuojelulain lähtökohtana on toiminnanharjoittajan vastuu toiminnastaan ja sen ympäristövaikutuksista. Tilanteissa, joissa toimintakokonaisuuteen kuuluu useita erikseen luvanvaraisia toimintoja, joista vastaa useampi toiminnanharjoittaja, lähtökohtana on, että velvoitteet kohdistetaan vain niihin toiminnanharjoittajiin, joilla on tosiasialliset ja oikeudelliset edellytykset vastata tästä toiminnasta. Oikeuskäytännön mukaan ympäristöluvassa ei lähtökohtaisesti voida asettaa luvansaajalle velvoitteita, jotka kohdistuvat välittömästi muuhun toiminnanharjoittajaan.
Korkein hallinto-oikeus on vuosikirjapäätöksessään KHO:2022:137 arvioinut mitä velvoitteita luvanhaltijalle voidaan asettaa siinä tilanteessa, kun teknillisesti ja toiminnallisesti yhteydessä olevat toiminnot kuuluvat eri toiminnanharjoittajille. Ratkaisussaan korkein hallinto-oikeus on todennut, että toiminnanharjoittajaa
vastaa toiminnastaan ja sen ympäristövaikutuksista. Tapauksessa, jossa samaan toimintakokonaisuuteen kuuluu useita erikseen luvanvaraisia toimintoja, on lähtökohtana, että velvoitteita kohdistetaan vain sille toiminnanharjoittajalla, jolla on tosiasialliset ja oikeudelliset edellytykset vastata kysymyksessä olevasta toiminnasta.
Mikäli useammalla luvanvaraisella toiminnalla siis on tekninen ja toiminnallinen yhteys, tulee näiden toimintojen vaikutuksia lupaharkinnassa tarkastella yhdessä. Lupamääräysten asettamisessa on velvoitteita kohdistettaessa kuitenkin kiinnitettävä huomiota siihen, mihin kenelläkin toiminnanharjoittajalla on tosiasialliset ja oikeudelliset edellytykset vaikuttaa.
