Yrityssaneeraus – Sopimusten irtisanominen tervehdyttämistoimenpiteenä

Saneerausmenettelyn tavoite ja saneeraustoimenpiteet

Yrityssaneerausmenettelyn tarkoituksena on taloudellisissa vaikeuksissa olevan, mutta pohjimmiltaan elinkelpoisen yrityksen yritystoiminnan tervehdyttäminen, sen toimintaedellytysten turvaaminen ja maksukyvyn palauttaminen. Yritystoiminnan tervehdyttämiseksi yrityksen toiminnassa tuleekin puuttua nimenomaisesti niihin seikkoihin, jotka ovat johtaneet yrityksen taloudellisiin haasteisiin ja viime kädessä maksukyvyttömyyteen.

Saneerausmenettelyissä yhtenä saneeraustoimenpiteenä voidaan pitää saneerausohjelman yhteydessä vahvistettavaa, saneerausvelkoihin kohdistuvaa, velkajärjestelyä, jossa voidaan muun muassa muuttaa saneerausvelkojen maksuaikataulua ja viime kädessä alentaa maksamatta olevan velan määrää akordin myötä. Velkajärjestelyä olisi kuitenkin pidettävä vain yhtenä saneeraustoimenpiteenä yhdessä muiden tervehdyttämiskeinojen kanssa. Muina tervehdyttämistoimenpiteinä voidaan pitää esimerkiksi yritys- ja liiketoimintaan kohdistuvia muutoksia ja järjestelyitä sekä muita säästö- ja tehostamistoimenpiteitä. Mikäli yritystoiminnan kannattamattomiin osa-alueisiin ei puututa, ajautuu yritys mitä todennäköisimmin lopulta jälkikonkurssiin mahdollisesta saneerausohjelmassa vahvistetusta maksuohjelmasta huolimatta.

 

Sopimusten sitovuus ja jatkuvuus saneerausmenettelyssä

Kaupallisessa toiminnassa sopimusten osapuolille on erityisen tärkeää, että he voivat luottaa siihen, että sopimus velvoittaa toimimaan siinä määritellyllä tavalla siten, etteivät sopimuksen osapuolet voi vetäytyä sopimuksesta yksipuolisesti milloin tahansa. Sopimuksen osapuolen muun toiminnan kannalta onkin usein
erityisen tärkeää voida luottaa siihen, että sopimuksen mukaiset velvoitteet täytetään sovitusti.

Saneerausmenettelyissäkin lähtökohtana voidaan pitää sopimusten sitovuuden periaatetta, eli periaatetta siitä, että sopimukset ovat osapuoliaan sitovia. Saneerausmenettelyn alkaminen ei myöskään lähtökohtaisesti vaikuta velallisen jo tekemiin sopimuksiin ja yrityssaneerauslaissa on myös säännelty sellaisten sopimusehtojen pätemättömyydestä, jotka oikeuttaisivat saneerausvelallisen sopimuskumppanin irtisanomaan tai purkamaan sopimuksen tai yksipuolisesti muuttamaan sopimusta yrityssaneeraukseen hakeutumisen tai menettelyn aloittamisen vuoksi. Tämä koskee myös tällaiseen sitoumukseen vaikutuksiltaan rinnastettavaa sitoumusta, järjestelyä tai muuta toimenpidettä. Saneerausvelallisen sopimuskumppanilla pysyy kuitenkin oikeus sopimuksen päättämiseen sopimussuhteessa muutoin noudatettaviin ehtoihin ja normeihin perustuen, kuitenkin huomioiden edellä mainittu koskien saneerauksenvaraisia ehtoja ja näihin rinnastettavia toimia.

Mikäli saneerausmenettelyn alkaminen johtaisi laaja-alaisesti sopimusten purkautumisen ja keskeyttämiseen, saneerausvelallisen liiketoiminta häiriintyisi useimmiten niin paljolti, ettei sillä enää olisi edellytyksiä jatkaa. Tätä ei voitaisi katsoa tarkoituksenmukaiseksi menettelyn osapuolten kannalta ja tähän perustuen onkin nähty olevan tarpeen suojella erityisesti saneeraukseen hakeutuvan toimijan välttämättömiä sopimuksia kuten tavarantoimituksia sekä kestosopimuksia.

 

Sopimussuhteista vetäytyminen saneerausmenettelyssä

Sopimusten sitovuus ei kuitenkaan ole poikkeuksetonta ja yrityssaneerauslainsäädäntö mahdollistaakin saneerausmenettelyn aikana eräiden saneerausvelallisen sopimussuhteiden uudelleenjärjestelyn. Saneerauksen toteuttamismahdollisuuksien turvaamiseksi saattaakin olla välttämätöntä, että saneerausvelallisella on mahdollisuus vetäytyä eräistä taloudellisesti merkittävistä ja epäedulliseksi käyneistä sopimussuhteistaan saneerausmenettelyn alettua. Saneerausvelallisen oikeus vetäytyä sopimussuhteista vastapuolen tahdosta riippumatta muodostaa selvän poikkeuksen sopimusten jatkuvuuden ja sopimusten sitovuuden periaatteisiin. Saneerausvelallisen sopimuksista vetäytymisen yleisenä edellytyksenä voidaan kuitenkin pitää sitä, että se on tarkoituksenmukaista yrityksen jatkamiskelpoisen yritystoiminnan tervehdyttämisedellytysten sekä saneerauksen toteuttamisedellytysten turvaamiseksi. Epäedullisten sopimusten päättämisellä on toisinaan mahdollista puuttua niihin seikkoihin, jotka ovat johtaneet Yhtiön taloudellisiin haasteisiin, ja samalla parantaa Yhtiön kannattavuutta siten, että yhdessä muiden saneeraustoimenpiteiden kanssa Yhtiön toiminta saadaan tervehdytettyä ja maksukyky palautettua.

 

Saneerauksen erityiset irtisanomisoikeudet

Yrityssaneerauslakia on uudistettu 1.6.2023 voimaan tullein muutoksin ja uudistetun saneerauslainsäädännön mukaisesti saneerausmenettelyn kohteena olevan yrityksen on mahdollista vetäytyä sopimuksista lähtökohtaisesti neljässä eri tilanteessa.

Saneerausvelallinen voi saneerausmenettelyn alettua irtisanoa vuokra- tai vuokrausluottosopimuksen päättymään kahden kuukauden kuluttua irtisanomisesta sopimuksen kestoa tai irtisanomista koskevien ehtojen estämättä siten, että sopimuksen ennenaikaisesta päättämisestä velkojalle syntyvä korvaus on saneerausohjelmassa huomioitavaa saneerausvelkaa.

Saneerausvelallisella voi myös olla, saneerausmenettelyn selvittäjän arvioon perustuen, mahdollisuus vetäytyä ennen saneerausmenettelyn alkamista tehdystä sopimuksesta, mikäli toinen sopimuksen osapuoli on sitoutunut epätavanomaiseksi katsottavaan suoritusvelvollisuuteen ja jos saneerausvelallinen ei ole saneerausmenettelyn alkaessa täyttänyt sopimukseen perustuvaa maksuvelvollisuuttaan. Epätavanomaiseksi suoritusvelvollisuudeksi katsotaan sellainen suoritus, joka ei ole yrityksen normaaliin juoksevaan liiketoimintaan nähden tavanomainen. Myös tässä yhteydessä sopimuksen ennenaikaisesta päättämisestä velkojalle syntyvä korvaus on saneerausohjelmassa huomioitavaa saneerausvelkaa.

Kolmas erityinen irtisanomisoikeus, jolla velallisen sopimuksista vetäytyminen on mahdollista, koskee työntekijöiden irtisanomista saneerausmenettelyn yhteydessä. Jos työnantajaa koskeva yrityssaneerausmenettely on aloitettu, työnantaja saa, ellei työn tarjoamis- ja koulutusvelvollisuutta koskevista säännöksistä muuta johdu, irtisanoa työsopimuksen sen kestosta riippumatta noudattaen kahden kuukauden irtisanomisaikaa, jos: 1) irtisanomisen perusteena on sellainen saneerausmenettelyn aikana suoritettava järjestely tai toimenpide, joka on välttämätön konkurssin torjumiseksi ja jonka vuoksi työ lakkaa tai vähenee taloudellisten ja tuotannollisten syiden vuoksi tai 2) irtisanomisen perusteena on vahvistetun saneerausohjelman mukainen toimenpide, jonka vuoksi työ lakkaa tai vähenee edellä
mainitulla tavalla, tai perusteena on vahvistetussa saneerausohjelmassa todetusta taloudellisesta syystä johtuva, ohjelman mukainen järjestely, joka edellyttää työvoiman vähentämistä. Työntekijän noudatettava irtisanomisaika saneerausmenettelyn yhteydessä on lähtökohtaisesti 14 päivää lomautetun työntekijän irtisanomisen yhteydessä.

Kesäkuussa 2023 voimaan tulleiden lakimuutosten myötä saneerausvelallisen mahdollisuutta vetäytyä sopimuksistaan saneerausmenettelyssä laajennettiin. Neljäs erityinen irtisanomisoikeus koskee sopimuksia, joissa saneerausvelallinen on sitoutunut muuhun kuin rahasuoritukseen, eli ns. luontoissuoritteeseen. Selvittäjän suostumuksella voidaan irtisanoa sellaisia toistaiseksi voimassa olevia tai määräaikaisia sopimuksia, joissa saneerausmenettelyn kohteena oleva yritys on sitoutunut toistuvasti tai jatkuvasti muuhun kuin rahasuoritukseen. Edellytyksenä sopimusten tällaiselle irtisanomiselle on se, että irtisanominen on saneerauksen toteuttamisedellytysten turvaamiseksi välttämätöntä. Myös tämän perusteella velkojalle syntyneen vahingon myötä maksettava korvaus on saneerausohjelmassa huomioitavaa saneerausvelkaa.

Lue lisää 1.6.2023 voimaan tulleista yrityssaneerauslain muutoksista täältä.

Jaa artikkeli

Facebook
Twitter
LinkedIn
Otto Saikkonen

Otto Saikkonen

Juristi <br /> +358 10 504 9063

Aiheeseen liittyviä artikkeleita