Julkaisemme Fennon 10-vuotisjuhlavuoden kunniaksi sisältösarjaa ”10 oppia asianajotoimiston arjesta”. Tässä kirjoituksessa syvennymme insolvenssioikeuden oppeihin ja oivalluksiin, joita kymmenen vuoden varrelta on tarttunut matkaan.
Yrityksen taloudelliset vaikeudet, saneeraus ja yrittäjän konkurssi ovat aiheita, joista puhutaan usein kuiskaten. Suomessa insolvenssimenettelyihin liittyy yhä sitkeä häpeän leima. Konkurssi ei kuitenkaan ole maailmanloppu tai merkki yrittäjän huonoudesta, vaan tapa laittaa piste toiminnalle silloin, kun eväät on syöty.
Vaikeuksien keskellä ajatukset alkavat herkästi kiertää kehää ja päätöksenteko lamautuu. Silloin tarvitaan asiantuntijaa, joka katsoo tilannetta ulkopuolelta, osaa asettua yrittäjän saappaisiin ja alkaa ajaa asiaa eteenpäin.
90-luvun haamut kummittelevat turhaan
Mistä insolvenssimenettelyihin liittyvä pelko ja vastustelu sitten oikein kumpuavat? Taustalla painaa usein vielä 90-luvun perintö. Tuolloin lainsäädäntö oli erilaista, ja monella on muistissa tarinoita siitä, kuinka pesänhoitaja otti ohjat ja myi omaisuuden miten sattuu.
Maailma on kuitenkin muuttunut, ja nykyään insolvenssijuristien toimintaa ja konkurssipesiä valvotaan Suomessa erittäin tarkasti. Kyse ei ole yrittäjän kyykyttämisestä, vaan tiukasti säännellystä ja valvotusta prosessista, jossa pyritään hoitamaan asiat kerralla kuntoon asiallisesti ja kaikkien osapuolten kannalta reilusti.
Viivyttely ajaa nurkkaan – ajoissa aloitettu prosessi antaa valinnanvaraa
Viime vuodet ovat olleet yrittäjille poikkeuksellisen raskaita. Monet maailmanlaajuiset myllerrykset ovat koetelleet yritysten puskureita tavalla, jota kukaan ei ole voinut täysin ennakoida. Kun vaikeudet pitkittyvät, päätöksentekoa viivytellään herkästi häpeän tai epäonnistumisen pelossa.
Kriisin pitkittyminen kuitenkin vain kaventaa käytössä olevia työkaluja. Mitä aikaisemmin yrittäjä ottaa yhteyttä juristiin, sitä enemmän todellisia vaihtoehtoja on jäljellä:
- Yrityssaneeraus
Jos yrityksellä on elinkelpoista liiketoimintaa ja yrittäjällä itsellään riittää jaksamista, saneerausmenettelyllä voidaan korjata kurssi ja jatkaa toimintaa. Liian pitkälle viedyssä tilanteessa saneerauksen edellytykset ovat kuitenkin sammuneet ja tilanne saattaa olla haastavampi.
- Toiminnan pelastaminen liiketoimintakaupalla
Vaikka yritys itsessään tulisi tiensä päähän, terve ja toimiva osa liiketoiminnasta voidaan usein myydä prosessin aikana eteenpäin. Onnistuneita liiketoimintakauppoja tehdään suoraan konkurssipesistä tai osana yrityssaneerausprosessia juuri silloin, kun yrittäjä reagoi tilanteeseen ennen kuin toiminta on ajettu täysin alas.
- Toiminnan päättäminen hallitusti ennen tilanteen kärjistymistä
Ajoissa haettu konkurssi katkaisee velkaantumisen ja antaa yrittäjälle mahdollisuuden päättää yrityksen tarina hallitusti. Jos taas ratkaisua venytetään siihen asti, että asiat ovat jo pahasti solmussa – laskut maksamatta, varat loppu ja kirjanpito rästissä – edessä on huomattavasti raskaampi prosessi. Lisäksi, kun konkurssia hakee itse, voi esittää prosessiin valitsemaansa pesähoitajaa. Velkojan hakemassa konkurssissa tahti ja ehdot tulevat ulkopuolelta.
Yrittäjän konkurssi käytännössä – näin prosessi etenee
Konkurssi etenee lakisääteisten ja selkeiden vaiheiden mukaan. Prosessin tarkoituksena on selvittää yhtiön tilanne, huolehtia velkojien oikeuksista ja saattaa toiminta asiallisesti päätökseen.
Tässä prosessissa juristi tai pesänhoitaja ei ole yrittäjän vastapuoli, vaan menettelyn edistäjä. Yrittäjän aktiivinen yhteistyö pesänhoitajan kanssa tekee prosessista mahdollisimman sujuvan ja nopean kaikille osapuolille.
1. Haltuunotto ja pesänhoitaja
Menettely alkaa, kun tuomioistuin tekee päätöksen konkurssiin asettamisesta – hakijana voi olla yrittäjä itse tai velkoja. Samalla tuomioistuin määrää pesänhoitajan, joka ottaa välittömästi yhteyden yrittäjään ja ottaa yrityksen omaisuuden sekä asiakirjat haltuunsa.
Miksi yhteistyö kannattaa: Avoin ja asiallinen ensikohtaaminen luo pohjan koko prosessin sujuvuudelle. Pesänhoitajalla on lakisääteinen oikeus saada kaikki tarvittavat tiedot – kun ne toimitetaan ripeästi, kaikkien aikaa ja energiaa säästyy huomattavasti.
2. Omaisuuden realisointi
Haltuunoton jälkeen pesänhoitaja aloittaa omaisuuden myynnin eli realisoinnin.
Miksi yhteistyö kannattaa: Yrittäjällä on korvaamatonta tietoa asiakassuhteista ja omaisuuden arvosta. Tämän tiedon avulla pesänhoitaja löytää parhaan myyntitavan. Joskus liiketoiminnan myynti kokonaisuutena voi jopa pelastaa työpaikat ja asiakassuhteet, vaikka itse yritys päättyisi.
3. Pesäluettelo ja velallisselvitys
Kaksi kuukautta konkurssin alkamisesta pesänhoitaja laatii pesäluettelon (varat ja velat) sekä velallisselvityksen, jossa käydään läpi toiminnan taustat ja konkurssin syyt. Samaan aikaan selvitetään, onko ennen konkurssia tehty toimia, joita pitäisi takaisinsaantisäännösten nojalla peräyttää.
Miksi yhteistyö kannattaa: Yrittäjä tuntee liiketoimintansa parhaiten. Kun taustoista puhutaan avoimesti, pesänhoitaja saa oikean tilannekuvan, mikä vaikuttaa suoraan siihen, miten toimintaa arvioidaan selvityksessä.
4. Raukeaminen vai täysimittainen menettely?
Kartoituksen jälkeen pesänhoitaja arvioi, riittävätkö yhtiön varat täysimittaiseen konkurssimenettelyyn.
- Jos varat eivät riitä: Pesänhoitaja esittää velkojille menettelyn raukeamista ja jättää raukeamishakemuksen käräjäoikeudelle. Kun käräjäoikeus tekee päätöksen raukeamisesta, yhteistyö yrittäjän ja pesänhoitajan välillä päättyy.
- Jos varat riittävät: Siirrytään täysimittaiseen menettelyyn, jossa järjestetään velkojainkokous ja määrätään konkurssivalvonta
5. Valvonta, jakoluettelo ja loppuselvitys
Jotta velkojat saavat jako-osuuden, on heidän valvottava saatavansa konkurssissa määrättyyn valvontapäivään mennessä. Velkojat valvovat saatavansa eli ilmoittavat konkurssipesälle, kuinka paljon heiltä on jäänyt saamatta. Lopuksi pesänhoitaja laatii loppuselvityksen ja varat jaetaan velkojille saatavien suhteessa. Tämän jälkeen menettely päättyy.
Vastuu asiantuntijan käsiin – hallittu prosessi tuo yrittäjälle selkeyden
Insolvenssioikeuden arjessa kymmenen vuoden varrelta käteen jäänyt suurin oppi on se, että parhaat lopputulokset syntyvät suorasta ja rehellisestä kohtaamisesta. Fennon juristin tehtävä on tietenkin hoitaa lakisääteinen prosessi täsmällisesti. Käytännössä työhön kuuluu kuitenkin aina myös yrittäjän kuunteleminen ja sen valtavan henkisen paineen helpottaminen, jota vaikea taloudellinen tilanne on aiheuttanut.
Kun unettomat yöt päättyvät ja vastuu raskaasta menettelystä siirtyy asiantuntevasti hoidettavaksi, yrittäjä kokee usein ennen kaikkea suurta helpotusta. Tavoitteena on, että jokainen asiakas tietää tarkalleen, missä mennään ja mitä seuraavaksi tapahtuu.
Jos yrityksesi taloudellinen tilanne mietityttää tai kaipaat puolueetonta ulkopuolista arviota käytettävissä olevista vaihtoehdoista, älä odota tilanteen kärjistymistä. Mitä aikaisemmin olet yhteydessä, sitä enemmän ratkaisuja pöydällä on.
Tutustu insolvenssioikeuden asiantuntijoihimme ja palveluihimme tästä.
