Yhtiöiden taloudelliset haasteet ovat lisääntyneet ja viime aikoina konkurssien määrät ovat nousseet. Yhä useampi yhtiön edustaja varmasti pohtiikin, mitä konkurssimenettelyssä oikeastaan tapahtuu. Pohdinnassa voi esimerkiksi olla, mitä konkurssiin asettamispäätöksen jälkeen tapahtuu ja minkälaisia velvollisuuksia menettelyyn liittyy. Alla selvennämme muutamia keskeisimpiä menettelyyn liittyviä toimenpiteitä ja vaikutuksia.
Päätös asettaa yhtiö konkurssiin
Konkurssiin voidaan asettaa yhtiö, joka on maksukyvytön. Käräjäoikeuden päätös asettaa yhtiö konkurssiin saa aikaan konkurssipesän. Asettamispäätöksen jälkeen konkurssipesä ryhtyy haltuunottotoimenpiteisiin ja yhtiön hallinta siirtyy konkurssipesälle, jota edustaa pesänhoitaja. Pesänhoitajan on määrännyt käräjäoikeus konkurssiin asettamispäätöksen yhteydessä. Yhtiön edustaja menettää kaiken määräysvaltansa yhtiön omaisuuteen ja liiketoimintaan. Jatkossa ylintä päätösvaltaa konkurssipesässä käyttävät yhtiön velkojat.
Konkurssimenettely on yhtiön kaikkia velkoja koskeva maksukyvyttömyysmenettely, jossa yhtiön omaisuus käytetään konkurssisaatavien maksuun. Konkurssi eräännyttää kaikki yhtiön vastuut.
Yhtiön edustajan myötävaikutusvelvollisuus
Konkurssipesällä on omat velvoitteet, joiden täyttämisessä yhtiön edustajan on kuitenkin myötävaikutettava, jotta pesänhoitaja voi suorittaa hänelle kuuluvat tehtävät ja konkurssimenettely voidaan saattaa asianmukaisesti päätökseen.
Konkurssilain nojalla yhtiön edustajan tulee:
– huolehtia siitä, että pesänhoitaja saa pesään kuuluvan omaisuuden ja velallisen käyttämät toimitilat
hallintaansa sekä pääsyn velallisen tietojärjestelmiin;
– antaa pesänhoitajalle pesäluettelon laatimista varten tarpeelliset tiedot konkurssipesään
kuuluvasta omaisuudesta ja konkurssisaatavista; sekä
– antaa pesänhoitajalle muut tämän tehtävän hoitamiseksi tarpeelliset tiedot.
Lisäksi yhtiön edustajan on ilmoitettava pesänhoitajalle yhteystietonsa ja oltava tarvittaessa pesänhoitajan tavoitettavissa. Pesänhoitajan pyynnöstä yhtiön edustajan on saavuttava pesänhoitajan tai yhtiön toimitiloihin velvollisuutensa täyttämiseksi.
Konkurssipesän haltuunotto
Konkurssipesä pyytää tietoja yhtiön edustajalta muun muassa työntekijöistä, kirjanpidosta, liiketoiminnasta, omaisuudesta, toimitiloista, sopimuksista ja käynnissä olevista oikeudenkäynneistä, jotta haltuunotto sujuu joutuisasti.
Konkurssipesä hoitaa omaisuuden realisoinnin ja juoksevan hallinnon. Lisäksi konkurssipesän yksi tärkeimpiä tehtäviä konkurssimenettelyn alkuvaiheessa on työntekijöiden informointi konkurssista. Mikäli työntekijöiden työsuhteita ei ole tarpeen jatkaa tavanomaista pidempään, on työntekijöillä konkurssitilanteessa 14 vuorokauden irtisanomisaika. Työntekijällä on oikeus irtisanomisajan palkkaan siinäkin tilanteessa, että konkurssipesässä ei ole varoja, sillä palkat maksetaan palkkaturvan kautta.
Konkurssipesä tekee konkurssin alkuvaiheessa myös arvion liiketoiminnan jatkamisesta sekä käy läpi kaikki yhtiön sopimussuhteet. Niihin sopimussuhteisiin, joilla ei ole omaisuuden realisoinnin tai yleisesti pesänhoidon kannalta merkitystä, konkurssipesä ei sitoudu. Arvioitavana ovat esimerkiksi vuokra-, urakka-, toimitus-, leasing- ja sähkösopimukset.
Mikäli yhtiön edustajalla tai työntekijöillä herää kysymyksiä konkurssimenettelyn kuluessa, antaa konkurssipesä neuvoja ja vastauksia parhaan kykynsä mukaan.
Pesäluettelo ja velallisselvitys
Konkurssipesän tehtävänä on lisäksi laatia konkurssilain edellyttämät pesäluettelo ja velallisselvitys kahden kuukauden kuluessa konkurssiin asettamisesta. Pesäluettelo listaa yhtiön varat ja velat sekä annetut takaukset ja pantit. Pesäluettelo antaa siis kuvan yhtiön taloudellisesta tilanteesta. Velallisselvityksessä puolestaan selostetaan tarkemmin muun muassa yhtiön liiketoiminta, konkurssin syyt, työsuhteet, kirjanpidon taso, mahdolliset epäillyt rikokset sekä mahdollisuudet peräyttää oikeustoimia ja palauttaa omaisuutta konkurssipesään. Lisäksi velallisselvityksessä arvioidaan yhtiön tilien ja toiminnan erityistarkastuksen tarve. Asiakirjojen perusteella selviää myös konkurssipesän laajuus.
Tutkintapyyntö
Konkurssimenettelyssä yhtiön edustajan rikosoikeudellinen vastuu voi olla mahdollinen. Konkurssilain nojalla, jos pesänhoitajalla on syytä epäillä, että yhtiön edustaja on saattanut syyllistyä velkojia vastaan tehtyyn rikokseen, kirjanpitorikokseen tai muuhun sellaiseen elinkeinotoiminnassa tehtyyn rikokseen, jolla saattaa olla velkojien maksunsaannin tai pesän selvityksen kannalta vähäistä suurempi merkitys, pesänhoitajan tulee tarvittaessa tehdä rikosepäilystä ilmoitus poliisille. Konkurssipesän tekemien tutkintapyyntöjen tavanomaisimpia rikosnimikkeitä ovat velallisen epärehellisyys ja kirjanpitorikos.
Konkurssin vaikutukset luottotietoihin
Konkurssista jää merkintä yritystietopalveluihin, millä voi olla vaikutusta yhtiön vastuuhenkilöiden uusien yritysten luotonsaantiin ja sopimussuhteisiin. Merkintä näkyy rekistereissä viisi vuotta konkurssiin asettamisesta. Yhtiön edustaja ja muut vastuuhenkilöt eivät lähtökohtaisesti ole vastuussa osakeyhtiön veloista. Mikäli yhtiön vastuuhenkilöt ovat kuitenkin antaneet henkilökohtaisia takauksia yhtiön velvoitteista, voivat maksuhäiriöt takaussuoritusten maksussa aiheuttaa maksuhäiriömerkinnän vastuuhenkilöiden henkilökohtaisiin luottotietoihin.
Konkurssimenettelyn kesto
Mikäli konkurssipesän varat riittävät, konkurssimenettely jatkuu pesäluettelon ja velallisselvityksen laadinnan jälkeen konkurssimenettelyn toiseen vaiheeseen, jossa järjestetään seuraavaksi velkojainkokous sekä määrätään valvontapäivä velkojien saatavien ilmoittamiseksi. Tämän jälkeen konkurssipesä laatii jakoluetteloehdotuksen ja jakoluettelon eli listauksen siitä, miten konkurssipesän varat jakautuvat velkojien kesken. Lähtökohtaisesti täyspitkä konkurssimenettely kestää vähintään 1,5 vuotta. Menettelyn kestoon vaikuttavat esimerkiksi yhtiön liiketoiminnan laajuus, velkojien määrä sekä mahdolliset oikeudenkäynnit.
Mikäli konkurssipesän varat eivät riitä täyspitkään menettelyyn eikä kukaan velkojista ota kustannuksia vastattavakseen tai, jos velkojille konkurssipesän jako-osuudet jäisivät niin vähäiseksi, ettei konkurssin jatkamista voida sen vuoksi pitää tarkoituksenmukaisena, raukeaa konkurssipesä varojen puutteeseen käräjäoikeuden päätöksestä. Raukeavassa konkurssimenettelyssä ei suoriteta jako-osuuksia velkojille. Yksi mahdollinen vaihtoehto on myös julkisselvitys, mikäli siihen on erityisiä perusteita, kuten yhtiön edustajan toimintaan liittyviä tarkempia selvitystarpeita.
Konkurssimenettelyn vaikutuksia ja vaiheita on käsitelty tarkemmin Fennon Lakikoulun videoilla, joihin kannattaa tutustua. Konkursseihin liittyvät lakikouluvideot löydät tästä linkistä.
