Maksukyvyttömän tai talousvaikeuksissa olevan yrityksen on mahdollista hakeutua perusmuotoiseen yrityssaneerausmenettelyyn liiketoimintansa tervehdyttämiseksi, sen edellytysten turvaamiseksi tai velkajärjestelyn toteuttamiseksi. Yrityksen maksukyvyttömyys voi johtua mm. pitkäaikaisista yrityksen kulurakenteen tai liikevaihtotason haasteista, toimialan muutoksista tai yksittäisestä tapahtumasta, esimerkiksi sopimusrikkomuksesta ja tähän liittyvästä vahingonkorvaussaatavasta, jonka myötä yrityksen velvoitteiden määrä kasvaa oleellisesti. Perusmuotoiseen yrityssaneerausmenettelyyn hakeutuminen toteutetaan käräjäoikeudelle laadittavalla kirjallisella hakemuksella.

Yrityssaneerausasiaa käsittelee pääsääntöisesti se tuomioistuin, jonka tuomiopiirissä yrityksen hallintoa hoidetaan. Hakemuksella yrityksen tulee osoittaa, että sen yritystoiminta on tervehdyttämiskelpoista siten, että se on saneeraus- ja tervehdyttämistoimenpitein mahdollista kääntää jälleen kannattavaksi. Hakemukseen on myös liitettävä yrityssaneerauslaissa ja asetuksessa määritellyt tiedot ja asiakirjat.

Perusmuotoisen saneerausmenettelyn aloittamisen edellytykset:

• Saneeraushakemuksen voi tehdä vähintään kaksi velkojaa, joiden yhteenlasketut saatavat edustavat vähintään viidennestä tunnetuista veloista. Lisäksi heidän ei tule olla velallisen läheisiä takaisinsaannista konkurssipesään annetun lain tarkoittamassa merkityksessä. Velkojat voivat joko tehdä hakemuksen yhdessä hakijayrityksen kanssa tai ilmoittaa puoltavansa sitä.
• Hakijayritys on maksukyvytön, eikä saneerausmenettelyn aloittamiselle ole yrityssaneerauslain (YrSanL) 7 §:ssä tarkoitettuja esteperusteita.

Perusmuotoisen saneerausmenettelyn aloittamisen pääasiallisina esteperusteina on, jos:

• Hakija on syvän maksukyvyttömyyden piirissä, eli yritys on maksukyvytön ja on todennäköistä, että maksukyvyttömyyttä ei saneerausohjelman avulla voida poistaa tai uusiutumista torjua muutoin kuin lyhytaikaisesti.
• On todennäköistä, että hakijan varat eivät riitä saneerausmenettelyn kustannuksiin tai sen aikana syntyvien velvoitteiden kattamiseen.
• On perusteltua olettaa, että hakemuksen pääasiasiallisena tarkoituksena on velkojien perintätoimien tai oikeuksien loukkaaminen.
• On perusteltua olettaa, että saneerausohjelman aikaansaamiselle tai vahvistamiselle ei ole edellytyksiä.
• Hakijan kirjanpito on olennaisesti puutteellinen tai virheellinen, ellei voida osoittaa, että se on helposti saatettavissa asianmukaiseen ja luotettavaan tilaan.

Erityishuomioita saneeraukseen hakeutumiseen liittyen

Moni yritys hakeutuu saneeraukseen liian myöhään. Hakemuksen laatiminen vie aikaa, ja kaikki edellytykset täyttävä saneeraushakemus voidaan yleensä jättää vireille aikaisintaan 2–4 viikkoa sen laadinnan aloittamisesta.

Saneeraushakemuksen liitteenä on oltava tilinpäätös, joka on enintään neljä kuukautta vanha, tai välitilinpäätös, joka on enintään kolme kuukautta vanha. Näiden laadintaan on syytä varata riittävästi aikaa. Yrityksen kirjanpidon tulisi myös olla mahdollisimman ajan tasalla, jotta vara- ja velkaluettelot voidaan laatia tuoreimpien kirjanpitotietojen pohjalta.

Jos saneeraushakemusta ei voida laatia yhdessä velkojien kanssa tai saada edellytysten mukaisia puoltolausumia, hakemukseen on liitettävä tilintarkastuslaissa tarkoitettu tilintarkastajan lausunto yrityksen saneerauskelpoisuudesta (saneerauslausunto). Sen laadinta poikkeaa tavanomaisesta tilintarkastuksesta, joten yrityksen oma tilintarkastaja ei välttämättä voi laatia sitä.

Tilintarkastaja perustaa saneerauslausuntonsa saneeraushakemukseen ja sen liitteisiin. Lausunnon valmistumiseen kannattaa varata useita päiviä tai jopa muutama viikko. Sen kustannukset riippuvat yrityksen liiketoiminnan laajuudesta.

Saneeraushakemuksen vireillejätön jälkeinen aika ennen saneerausmenettelyn aloittamista
tai aloittamatta jättämistä koskevaa päätöstä (välitila)

Saneeraushakemuksen vireille jättämisen jälkeen käräjäoikeus käsittelee asian omien käsittelyaikojensa puitteissa. Pääsääntöisesti suurimmille velkojille varataan mahdollisuus esittää lausumansa saneerausasiasta. Käsittelyajat vaihtelevat tapauskohtaisesti, mutta yleensä prosessi kestää joitain viikkoja, jos hakemus ei ole puoltohakemus eikä velkojien lausunnoista tai vastalausumista aiheudu lisäviivästyksiä.

Saneerausmenettely on Suomen lainsäädännössä lakisääteinen maksukyvyttömyysmenettely. Saneeraushakemuksen vireille jättäminen tekee yrityksen saneerausasian ja taloudelliset vaikeudet julkisiksi, mikä voi herättää reaktioita asiakkaissa, toimeksiantajissa, tilaajissa ja muissa sidosryhmissä. Yrityksen onkin harkittava huolellisesti, miten se tiedottaa asiasta ja millaisia toimia tilanne edellyttää.

Saneeraushakemuksen vireillejättöhetki määrittää, mitkä velat kuuluvat saneerausmenettelyyn ja mitkä muodostuvat uusiksi ns. massaveloiksi.

• Saneerausvelalla tarkoitetaan kaikkia saneerausmenettelyn piiriin lukeutuvia yrityksen velkoja, jotka ovat suoriteperusteisesti syntyneet ennen hakemuksen vireilletuloa.
• Massavelalla taas viitataan kaikkiin saneeraushakemuksen vireillejätön jälkeen suoriteperusteisesti syntyneisiin velkoihin. Saneeraushakemuksen vireille jättäneen yrityksen tulisi pystyä suoriutumaan hakemuksen vireillejättöhetken jälkeen syntyvistä velvoitteistaan täysimääräisesti ja ajallaan. Saneeraukseen hakeutunut yritys ei siis saa lisävelkaantua hakemuksen vireilletulon jälkeen.

Näin ollen saneerausmenettelyyn hakeutuvan yrityksen kassavarat ja/tai liiketoiminnan kautta syntyvän kassavirran ja kannattavuuden tulee olla riittävä, jotta yritys kykenee suoriutumaan myös hakemuksen vireillejätön jälkeen syntyvistä massaveloistaan. Saneeraushakemuksen vireilletulolla on toimialakohtaisesti huomattavan eriäviä vaikutuksia yrityksen tulevaan tilauskantaan, uusiin asiakkuuksiin sekä sidosryhmiin. Toimialakohtaisesti on siis varmistuttava siitä, että yrityksen liikevaihtotaso taikka liiketoiminnan kannattavuus ei saneerausmenettelyn vireilletulon myötä laske kestämättömälle tasolle. Saneerausasian vaikutus voi olla kriittinen koko prosessin ajan, hakemuksen vireilletulosta aina saneerausohjelman vahvistamiseen saakka.

Mikäli yrityksellä on käytössään luotollinen tili, on hyvin todennäköistä, että tilin luotollinen ominaisuus poistuu ja siitä muodostetaan erillinen velkakirjalaina joko hakemuksen vireillepanon tai viimeistään saneerausmenettelyn alkamisen yhteydessä. Samalla tavarantoimittajat siirtyvät usein ennakkolaskutukseen vähentääkseen luottotappioriskiään.

Tämä voi nostaa yrityksen kustannuksia hetkellisesti saneeraushakemuksen vireille tulon tai menettelyn alkamisen yhteydessä, mikä voi johtaa kassakriisiin, ellei tilanteeseen ole varauduttu etukäteen.

Saneerausmenettelyn aloittamista koskeva päätös

Käräjäoikeus määrää saneerausmenettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä voimaan YrSanL:n (17 §, 19 § ja 21 §) mukaiset kiellot, jotka koskevat saneerausvelkojen maksuja, vakuuden asettamista, perintää sekä ulosmittausta ja muita täytäntöönpanotoimia. Nämä kiellot on mahdollista määrätä voimaan hakemuksessa ilmenevästä pyynnöstä väliaikaisesti jo ennen saneerausmenettelyn alkamista.

Yrityssaneerauslaki sisältää kuitenkin tiettyjä poikkeuksia maksukieltoon. Yleisimpien poikkeusten mukaan:

• Vakuusvelkojalla on maksukiellon estämättä oikeus saada maksu velan ehtojen mukaisista, hakemuksen vireilletulon jälkeen erääntyvistä koroista ja muista luottokustannuksista.
• Maksukiellosta huolimatta yrityksen on maksettava työntekijöiden palkat ja korvaukset hakemuksen vireilletuloa edeltäneiltä kolmelta kuukaudelta sekä ennen hakemuksen vireilletuloa ansaittuun vuosilomaan perustuvat palkat ja korvaukset.

Saneerausmenettelyn aloittamispäätöksen yhteydessä käräjäoikeus määrää myös saneerausmenettelyn selvittäjän. Selvittäjän tehtävänä on menettelyn tarkoituksen toteuttamiseksi ja velkojien edun valvomiseksi mm. laatia lakisääteiset asiakirjat, tehtävä asianmukaiset ilmoitukset sekä seurata ja valvoa menettelyn aikana saneerausyrityksen toimintaa. Selvittäjä toimii riippumattomana ja puolueettomana osapuolena siten, että saneerausmenettelyn päätteeksi saataisiin laadittua asianosaisten hyväksymä ja tyydyttävä kokonaisratkaisu, eli toteuttamis- ja vahvistamiskelpoinen saneerausohjelma, jonka myötä yrityksen liiketoiminta saadaan tervehdytettyä ja turvattua siten, että velkojien on mahdollista saada parempi kertymä saneerausveloilleen kuin velkojat olisivat saaneet konkurssimenettelyn kautta.

Saneerausmenettelyn aikaisia huomioita

Lähtökohtaisesti saneerausmenettelyyn hakeutuminen tai sen alkaminen ei vaikuta yrityksen jo tekemiin sopimuksiin. Saneerauksen alaiset sopimusehdot, joiden perusteella velkoja tai muu sopimuskumppani voisi irtisanoa tai purkaa sopimuksen tai muuttaa sitä yksipuolisesti, ovat pätemättömiä. Näin ollen esimerkiksi se, että saneerausyritys ei saa suorittaa saneerausvelkoihin lukeutuvaa maksua sopimuskumppanilleen käräjäoikeuden asettamasta maksukiellosta johtuen, ei ole peruste sopimuksen purkamiselle.

Aiemmalla sopimuskumppanilla on kuitenkin oikeus olla sitoutumatta uuteen sopimukseen. Riskienhallinnan ja kasvaneen luottotappioriskin myötä aiemmilla tai uusilla sopimuskumppaneilla ei välttämättä kuitenkaan ole riittävän painavaa intressiä sopimusten solmimiseen, mikä saattaa myös osaltaan rajoittaa yrityksen toimintaa saneerausmenettelyn aikana.

Saneerausmenettelyn alettua yrityksen on pystyttävä tuottamaan ajantasaisia kirjanpidon raportteja ja muita tietoja, jotta selvittäjä voi seurata ja valvoa liiketoimintaa menettelyn aikana. Samalla saneeraushakemukseen liitetty saneerausvelkalistaus ei useinkaan sisällä kaikkia saneerausvelkoja, joten kirjanpidon oikeellisuus ja ajantasaisuus on oleellinen myös päivitetyn saneerausvelkalistauksen laadinnan näkökulmasta. Päivitetty saneerausvelkalistaus varmistaa, että kaikki asianosaiset saavat ajantasaisen tiedon saneerausasiasta.

Saneerausmenettelyn kustannuksiin kuuluvat selvittäjän palkkio ja kulut, käräjäoikeuden maksut sekä mahdollisen erityistarkastuksen yhteydessä tilintarkastajan tai muiden asiantuntijoiden palkkiot. Selvittäjän on esitettävä palkkioperusteensa ja arvio saneerausmenettelyn kokonaiskustannuksista saneerausmenettelyn alkuvaiheessa. Selvittäjän palkkiota laskutetaan tavanomaisesti ennakkolaskutuksena säännöllisesti saneerausmenettelyn aikana tai kuukausilaskutuksena. Selvittäjän palkkiota koskeva asia vahvistetaan lopullisesti tavanomaisesti saneerausohjelman vahvistamiseen liittyvän käsittelyn yhteydessä, mikäli saneerausmenettelyyn ei ole valittu velkojatoimikuntaa.

Saneerausmenettelyn kokonaiskustannukset vaihtelevat riippuen yrityksen liiketoiminnan laajuudesta ja saneerausmenettelyn vaativuudesta ja työmäärästä. Saneerausmenettely alkaa käräjäoikeuden aloittamispäätöksellä ja päättyy joko saneerausohjelman vahvistamiseen tai sen keskeyttämistä koskevaan päätökseen. Saneerausohjelman vahvistamisen yhteydessä sille määrätään valvoja sen toteuttamisen ajaksi.

Lisätietoa yrityssaneerausmenettelyn eri vaiheista ja kokonaisuuksista löydät
Fennon Lakikoulusta.