Blogisarjan ensimmäisessä osassa käytiin läpi seikkoja, jotka kuolinpesän osakkaiden tulee huomioida ennen perunkirjoitusta. Jatkoblogissa selvitettiin velkojen maksujärjestystä ja osakkaiden velkavastuuta. Tässä kolmannessa blogissa käsitellään kuolinpesän selvitysvaihtoehtoja eli osakkaiden yhteishallintoa ja virallisselvitystä.

Pesän osakkaiden yhteishallinto

Kuolinpesän yhteishallinto alkaa perittävän kuolemasta, jos kuolinpesässä on vähintään kaksi oikeudenomistajaa eli pesän osakasta. Kuolinpesän osakkaiden yhteishallinto on yleisin tapa selvittää myös ylivelkainen kuolinpesä. Yhteishallinnossa pesän osakkaat hallitsevat yhdessä vainajan jäämistöä ja sopivat yhdessä pesässä tehtävistä toimista, kuten omaisuuden myymisestä ja velkojen maksamisesta. Jos osakkaat huolehtivat pesänselvityksestä yhteishallinnossa, kuolinpesässä tehtävät toimet edellyttävät kaikkien osakkaiden suostumuksen. Poikkeuksena esimerkiksi pesän omaisuutta koskevat välttämättömät kiireelliset toimenpiteet, jotka voi suorittaa ilman kaikkien osakkaiden hyväksyntää.

Pesänselvittäjän hallinto

Osakkaiden yhteishallinnon sijaan kuolinpesä voidaan selvittää virallishallinnossa eli pesänselvittäjän hallinnossa tai konkurssimenettelyssä. Kuolinpesän osakas yksin tai osakkaat yhdessä voivat hakea pesänselvittäjän määräämistä. Myös velkojilla ja esimerkiksi vainajan kanssavelallisella, kuten puolisolla, on tietyin edellytyksin oikeus hakea selvittäjän määräämistä.

Hakemus pesänselvittäjän määräämiseksi tehdään vainajan viimeisen kotipaikan käräjäoikeudelle. Hakemuksen liitteenä tulee olla kirjallinen suostumus selvittäjän tehtävään haettavalta henkilöltä sekä tarvittavat liitteet, kuten vainajan perukirja ja sukuselvitys. Pesänselvittäjäksi haetaan useimmiten juristia tai asianajajaa. Selvittäjän tulee olla puolueeton suhteessa kaikkiin pesän osakkaisiin ja muihin osapuoliin kuten velkojiin nähden.

Milloin pesänselvittäjän hakeminen ylivelkaiseen kuolinpesään voi olla tarpeellista? Jos pesän osakkaat epäilevät, että vainajalla on ns. tuntemattomia velkoja tai muita vastuita, joiden selvittämiseen osakkaat eivät itse pysty tai halua ryhtyä, voivat osakkaat hakea pesänselvittäjän, joka määräyksen saatuaan selvittää velat ja vastuut.

Kuolinpesän selvittäminen voi olla haastavaa esimerkiksi perinnönjättäjän yritystoimintaan liittyvien velkavastuitten takia. Myös vainajan ja lesken tai entisen aviopuolison välinen ositus tai sen selvittäminen, onko ositusta aiemmin toimitettu, voi osoittautua haastavaksi. Osituksella voi olla merkittäväkin vaikutus kuolinpesän varallisuuteen ja sen myötä velkojen maksamiseen. Esimerkiksi tällaisissa tilanteissa pesän osakkaiden on syytä harkita selvittäjän hakemista.

Kun kuolinpesään määrätään pesänselvittäjä, osakkaat eivät enää edusta kuolinpesää ja vastuu pesänselvitystoimista siirtyy selvittäjälle. Selvittäjä ottaa kuolinpesän omaisuuden haltuunsa ja selvittää vainajan ja pesän velat. Selvittäjän tulee myös harkita mahdollista julkisen haasteen hakemista velkojen selvittämiseksi. Ensisijaisesti pesänselvittäjän on pyrittävä sopimaan kaikkien velkojien kanssa velkojen maksamisesta. Jos sopimukseen ei päästä, selvittäjällä on oikeus päättää vainajan ja kuolinpesän velkojen maksamisesta maksunsaantijärjestyslain mukaisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että kullekin velkojalle maksetaan jako-osuus pesän jaettavista varoista sen jälkeen, kun ensisijaiset pesänselvitysvelat on maksettu.

Pesänselvittäjän palkkio maksetaan kuolinpesän varoista päältäpäin. Jos pesässä ei ole varoja, selvittäjän hakeminen ei yleensä tule kyseeseen, sillä viime kädessä selvittäjää hakenut osakas vastaa itse selvittäjän palkkion maksamisesta.

Kuolinpesän konkurssi

Kuolinpesien konkurssit ovat vuoden 2004 lakiuudistuksen jälkeen olleet lähinnä poikkeustapauksia. Kuolinpesän konkurssiin asettaminen edellyttää ylivelkaisuuden ja/tai maksukyvyttömyyden lisäksi erityistä perustetta. Esimerkiksi pesän laajuus tai pesän omaisuuden rahaksimuuttoon liittyvät haasteet voi olla peruste. Konkurssihakemuksen voi tehdä pesän osakas tai kuolinpesään määrätty pesänselvittäjä. Lisäksi vainajan tai kuolinpesän velkoja voi hakea pesän asettamista konkurssiin.

Mikäli kuolinpesä päädytään hakemaan konkurssiin, taustalla on usein perittävän harjoittamasta yritystoiminnasta johtuvaa velkaantumista tai muita epäselvyyksiä, jotka eivät ole ratkottavissa pesän osakkaiden tai pesänselvittäjän toimesta. Vainajalla voi olla omaisuutta myös ulkomailla ja tällaisen omaisuuden myyminen voi olla erityisen vaikeaa osakkaiden omasta tai pesänselvittäjän toimesta. Ylivelkaisen pesän selvittäminen konkurssimenettelyssä voi tietyissä tapauksissa olla ainoa vaihtoehto.

Blogisarjan ensimmäinen osa: Ylivelkainen kuolinpesä, osa 1 – mitä pesän osakkaan tulee huomioida ennen perunkirjoitusta?

Blogisarjan toinen osa: Ylivelkainen kuolinpesä, osa 2 – mitä pesän osakkaan tulee huomioida perunkirjoituksen jälkeen?