Suomessa syntyy vuosittain kymmeniä tuhansia kuolinpesiä. Valtaosa niistä saadaan jaettua sovinnollisesti, ja tuomioistuimeen asti etenevät perintöriidat ovat marginaalinen ilmiö. Aina riitaisuuksilta ei kuitenkaan voida välttyä. Tässä kirjoituksessa käsittelemme perintöriidan ratkaisemista.
Kokemukseen perustuen yleisimpiä syitä perintöriitoihin ovat:
- epäselvät tai yksipuoliset testamentit
- epäselvät testamentinteko-olosuhteet
- perinnönjättäjän antamat lahjat ja ennakkoperinnöt
- omaisuuden arvostuskysymykset
- osakkaiden välinen luottamuspula tai tunnelataus
Riidat koetaan usein erityisen raskaiksi, koska niihin liittyy paljon tunteita ja ne käydään usein perhejäsenten tai tuttujen välillä. Henkistä ja taloudellista painolastia lisää se, että perintöriidat ovat pitkiä prosesseja ja lopullisen ratkaisun saaminen voi kestää vuosikausia.
Jos perinnönjättäjä osaa jo elinaikanaan tunnistaa riidalle otolliset olosuhteet, hänen kannattaa huolehtia asianmukaisesta perintösuunnittelusta ajoissa: näin valtaosa riskitekijöistä voidaan karsia. Myös perinnönjättäjän ja perillisten välisellä avoimuudella voidaan välttää merkittävä määrä riitoja. Yleinen asianajajalle esitetty toive testamenttia tehtäessä onkin: ”Kunhan ei ainakaan riideltäisi”.
Lue, miksi perinnönjaot ja omaisuuden siirrot kannattaa suunnitella ajoissa
Hyvälläkään perintösuunnittelulla ei aina voida välttyä riidoilta. Tässä kirjoituksessa käydään läpi, miten riitatilanteet ratkaistaan ja missä vaiheessa asianajajan puoleen kannattaa kääntyä. Moni riitaherkkä tilanne ratkeaa jo sillä, että kuolinpesän asioita hoitaa asiantunteva, puolueeton ja sovitteleva henkilö, ja siksi ammattilaisen apua kannattaa hyödyntää mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, mielellään jo perukirjaa laadittaessa tai viimeistään, kun ositus ja perinnönjako tulevat ajankohtaisiksi.
Pesänselvittäjä ja -jakaja kuolinpesään?
Kuolinpesän hallinnoinnista säädetään perintökaaressa. Lähtökohtana on osakkaiden yhteishallinto, jossa osakkaat päättävät yhdessä pesän omaisuuden käyttämisestä ja pesää koskevista asioista. Päätösvalta ja vastuu ovat siis hajautuneet kaikille osakkaille yhdessä – tarvitaan lähtökohtaisesti yksimielisyys, mikä tekee yhteishallinnosta hidasta tai toimintakyvytöntä, jos osakkaiden välillä on erimielisyyttä tai luottamuspulaa. Yhteishallinto on pesän oletustila, joka jatkuu siihen asti, kunnes osakkaat sopivat jaosta tai pesään määrätään pesänselvittäjä.
Kun yhteishallinto ei enää toimi
Riitaisessa tilanteessa yhteishallinto ei yleensä toimi. Kuolinpesän oikeudenomistajilla on tietyin edellytyksin oikeus hakea käräjäoikeudelta kuolinpesään pesänselvittäjää. Käräjäoikeuden määrättyä pesänselvittäjän osakkaiden yhteishallinto lakkaa ja pesänselvittäjän toimivalta alkaa. Hänen tehtävänään on ryhtyä kaikkiin pesän selvittämiseksi tarvittaviin toimiin ja saattaa kuolinpesä tilaan, jossa se voidaan jakaa haittaamatta ketään, jonka oikeus riippuu pesänselvityksestä. Osakkaiden yhteinen päätöksenteko väistyy, ja pesänselvittäjä ratkaisee itsenäisesti osakkaita kuullen pesän hallintoa koskevat kysymykset.
Yhteishallinto toimii, kun osakkaat pystyvät sopimaan asioista keskenään. Kun luottamus on mennyttä tai osakkaat eivät pääse yksimielisyyteen esimerkiksi varojen käytöstä, kanteiden ajamisesta tai jaon valmistelusta, pesänselvittäjän hallintoon siirtyminen tuo tilalle yhden puolueettoman ja itsenäisesti toimivan tahon, jolla on laaja toimivalta ja vastuu pesän asianmukaisesta hoidosta.
Pesänjakaja ratkaisee perinnönjaon
Kuolinpesän hallinnoinnin lisäksi riitoja syntyy siitä, miten varsinainen perinnönjako tehdään. Perintökaaren järjestelmässä perinnönjaon lähtökohtana on sopimusjako. Siinä oikeudenomistajat sopivat keskenään perinnönjakosopimuksella kuolinpesän jaosta.
Aina osakkaat eivät pääse tästä yhteisymmärrykseen, tai joku osakkaista on passiivinen, jolloin tulee ajankohtaiseksi hakea kuolinpesään pesänjakaja. Pesänjakajaa haetaan useimmiten pesänselvittäjähakemuksen yhteydessä, ja pesänselvittäjänä ja -jakajana toimii yleensä sama henkilö.
Pesänjakaja rinnastuu tuomariin. Hän ratkaisee osakkaiden oikeudet ja jako-osuudet toimittamalla lopulliseksi tarkoitetun perinnönjaon, jota siihen tyytymätön osakas voi moittia käräjäoikeudessa. Pesänjakajalla on laaja toimivalta ratkaista kaikki perinnönjakoon liittyvät riitaisuudet. Se ei kuitenkaan ole rajaton, ja sen keskeisin poikkeus on jäljempänä käsiteltävä testamentin pätevyyden ratkaiseminen (testamentin moitekanne).
Pesänselvittäjää ja -jakajaa hakevan on hakemuksen yhteydessä ehdotettava tehtävään henkilöä. Me Fennolaiset toimimme säännönmukaisesti kuolinpesissä pesänselvittäjinä ja -jakajina, joten meiltä voi pyytää suostumusta tehtävään. Pesänselvittäjän ja -jakajan palkkio maksetaan lähtökohtaisesti osin tai kokonaan kuolinpesän varoista.
Avustajan rooli riitatilanteessa
Pesänjakajan on oltava toimessaan puolueeton, joten osakkaiden omalla vastuulla on esittää vaatimuksensa ja niiden perusteet ymmärrettävällä tavalla. Monimutkaisissa asioissa on hyödyllistä kääntyä avustajan puoleen, vaikka pesään olisikin jo määrätty pesänselvittäjä ja -jakaja. Avustaja voi hoitaa viestinvaihdon muihin osapuoliin ja osallistua toimituskokouksiin osakkaan puolesta, jolloin osakas välttyy yhteydenpitoon liittyvältä henkiseltä kuormitukselta. Avustajalla on myös näkemys siitä, miten asiaa kannattaa ajaa ja millaisia vaatimuksia esittää.
Avustajan kulut jäävät pesänselvitys- ja toimitusjakovaiheessa yleensä osakkaan vastattavaksi, mutta pesänjakajan ratkaisua moitittaessa ja asian siirtyessä käräjäoikeuteen oikeusturvavakuutus on usein käytettävissä omien kulujen kattamiseksi.
Testamentin moitekanteet
Joskus perinnönjättäjän testamentti aiheuttaa perillisissä epäilyksen siitä, onko se tehty pätevästi. Tällaisessa tapauksessa testamenttia on mahdollista moittia. Testamentin moiteperusteet liittyvät pääasiassa testamentinteko-olosuhteisiin ja testamentin muotoseikkoihin, eivätkä varsinaisesti testamentin sisältöön.
Testamentin moitekanne on nostettava kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun perillinen on saanut testamentista tiedon perintökaaren 14 luvun 4 §:n mukaisesti. Moiteoikeus menetetään, jos perillinen on hyväksynyt testamentin tai muuten todistettavasti luopunut moiteoikeudestaan.
Useimpiin kotivakuutuksiin sisältyvä oikeusturvavakuutus korvaa yleensä testamenttiriitaan liittyviä kuluja, joten perhe- ja jäämistöoikeuteen erikoistuneen asianajajan puoleen kannattaa kääntyä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Asianajaja voi antaa valistuneen arvion siitä, kannattaako testamenttia moittia tai miten moitekanteeseen tai vaatimuskirjelmään kannattaa vastata. Aikainen reagointi on olennaista erityisesti harkittaessa moitekanteen nostamista edellä mainitun kuuden kuukauden määräajan vuoksi.
Perintöriidan ratkaiseminen – yhteenveto
Mitä aikaisemmin mahdolliseen riitaan päästään kiinni, sitä parempi lopputulos voidaan yleensä saavuttaa. Ihannetilanteessa riitaisuuden riski tunnistetaan jo perinnönjättäjän elinaikana, mutta myös kuoleman jälkeen asioita saadaan usein sovituksi, jolloin pitkiltä riitaprosesseilta ja niiden henkiseltä ja taloudelliselta kuormitukselta voidaan välttyä. Viime kädessä asia ratkaistaan pesänjakajan toimesta tai tuomioistuinprosessissa.
Meihin Fennolla voit ottaa matalalla kynnyksellä yhteyttä missä tahansa vaiheessa. Kokemuksen syvällä rintaäänellä voidaan todeta, että ammattilaisen mukaan ottamista harvoin katuu.
