Konkurssipesissä teetetään toisinaan velallisen tilien ja toiminnan erityistarkastus. Mitä se käytännössä tarkoittaa?

Konkurssivelallisen erityistarkastuksen tarkoituksena on velkojien etujen turvaamiseksi selvittää velallisen konkurssia edeltävää toimintaa, käytännössä onko velallinen tai velallisen edustaja menetellyt sopimattomasti velkojia kohtaan ja onko konkurssipesään palautettavissa tai muutoin saatavissa varoja. Tarkastus kohdistuu konkurssia edeltävään toimintaan. Tyypillisiä erityistarkastuksessa selvitettäviä asioita ovat mahdolliset takaisinsaantiperusteet, velallisen rikokset ja/tai kirjanpitorikokset sekä osakeyhtiölain varojenjakoa koskevien säännösten noudattaminen.

Päätöksen erityistarkastuksen teettämisestä tekevät pääsääntöisesti konkurssipesän velkojat, joskin pesänhoitajan tekemillä havainnoilla ja näkemyksellä erityistarkastuksen tarpeellisuudesta on usein keskeinen painoarvo. Erityistarkastus tulee pääsääntöisesti suorittaa ainakin laajemmissa konkurssipesissä ja pienemmissäkin pesissä erityistarkastus on tarpeellinen, mikäli konkurssihallinto ei itse voi kohtuullisella työmäärällä selvittää epäselviä seikkoja. Erityistarkastuksen teettäminen on viime kädessä aina tapauskohtaista harkintaa. Jos konkurssipesä ei teetä erityistarkastusta, voi yksittäinen velkoja teettää sen omalla kustannuksellaan. Lisäksi konkurssiasiamies voi aina teettää erityistarkastuksia. Tämä tapahtuu yleensä vähävaraisissa raukeavissa tai raukeamisuhan alla olevissa konkurssipesissä, missä pesänhoitajan selvityksen perusteella on tarvetta tarkastaa velallisen toimintaa laajemmin.

Tarkemmasta erityistarkastuksen kohdentamisesta tiettyihin seikkoihin tai tiettyyn aikajaksoon, sovitaan erityistarkastustoimeksiannossa. Erityistarkastuksen suorittavat käytännössä pesän toimeksiannosta erityistarkastuksiin perehtyneet tilintarkastajat, joilla tulee olla toimeksiannon laatu ja laajuus huomioiden riittävä perehtyneisyys mm. osakeyhtiölakiin ja muuhun yhteisölainsäädäntöön, konkurssi-, takaisinsaanti- ja vahingonkorvausoikeuteen sekä rikosoikeuteen ainakin talousrikosten osalta. Erityistarkastuksen suorittajan tulee kyetä olemaan objektiivinen, minkä vuoksi yhtiön toiminta-aikanaan käyttämää tilintarkastajaa ei voida valita erityistarkastajaksi.

Tarkastuksen jälkeen pesänhoitaja ja pesän velkojat päättävät, antavatko tarkastushavainnot aihetta jatkotoimenpiteille. Julkisselvityksessä olevissa konkurssipesissä päätöksiä jatkotoimista tekevät julkisselvittäjä ja konkurssiasiamies.