Kuten juristimme Marja Paju ylivelkaista kuolinpesää koskevassa kolmiosaisen blogisarjan viimeisessä ylivelkaisen kuolinpesän hallintoa käsittelevässä osiossa tuo esiin, yksi vaihtoehto ylivelkaisen kuolinpesän hallinnoimiseksi ja selvittämiseksi on kuolinpesän konkurssimenettely.
Viimeisen n. 20 vuoden aikana vuoden 2004 lakiuudistuksen jälkeen ylivelkaisetkin kuolinpesät on voitu selvittää ja varat jakaa ilman konkurssimenettelyä, mikä on tehnyt kuolinpesien konkurssimenettelyistä harvinaisia. Täysin tavattomia ne eivät kuitenkaan edelleenkään ole, mutta lakisystematiikan mukaan ensisijainen virallismenettely, mikäli ylivelkaista kuolinpesää ei voida tai sitä ei ole tarkoituksenmukaista hoitaa osakkaiden yhteishallintona, on kuolinpesän hakeminen pesänselvittäjän hallintoon. Myös kuolinpesän pesänselvittäjä voi päätöksellään jakaa varat velkojien maksunsaantijärjestyksestä annetun lain mukaan, minkä vuoksi konkurssilaki asettaa normaalien maksukyvyttömyyden tai ylivelkaisuuden lisäksi erityisiä kriteerejä kuolinpesän konkurssiin asettamiselle. Maksukyvytön tai ylivelkainen kuolinpesä voidaan lain mukaan asettaa konkurssiin vain, jos konkurssi on pesän laajuuden, omaisuuden rahaksimuuton tai muun erityisen syyn vuoksi tarkoituksenmukainen menettely.
Edellä mainitut perusteet kuolinpesän konkurssiin asettamiseksi on muotoiltu lainsäädäntöön väljästi, minkä vuoksi perustelut kuolinpesän konkurssiin hakemiseksi ovat aina tapauskohtaisia. Kokemukseni mukaan tuomioistuimet eivät usein ole ottaneet erityisen tiukkaa linjaa kuolinpesän konkurssiin asettamisen perusteille, mikäli pesän osakkaat, pesänselvittäjä ja/tai pesän velkojat ovat katsoneet esimerkiksi pesän laajuuden vuoksi tai pesään kuuluvan yritysvarallisuuden selvittämiseksi konkurssimenettelyn tarkoituksenmukaisimmaksi menettelyksi. Usein asiaan osallisilla on paras kyky arvioida eri menettelyiden tarkoituksenmukaisuutta kussakin yksittäistapauksessa. Yksi tavanomainen ja varsin ilmeinen peruste ylivelkaisen kuolinpesän selvittämiseksi konkurssimenettelyssä ovat mahdolliset takaisinsaantiperusteet. Kuolinpesän pesänselvittäjällä ei ole käytössään konkurssipesän pesänhoitajaa vastaavaa mahdollisuutta peräyttää vainajan tekemiä velkojille mahdollisesti vahingollisia oikeustoimia / velan maksuja, vaan näiden perusteiden selvittämiseksi ja vaateiden esittämiseksi on aina syytä hakea kuolinpesä konkurssiin. On myös aiheellista huomioida, että jos kuolinpesässä ei ole riittävästi varoja, joutuu hakija lähtökohtaisesti vastaamaan kuolinpesän pesänselvittäjän palkkiosta omalla varallisuudellaan, mikäli pesän varat eivät tähän riitä. Konkurssimenettelyssä hakijalla ei tällaista velvollisuutta pesänhoitajan palkkion – tai muidenkaan konkurssikustannusten – osalta ole, mikä saattaa toisinaan pesän varallisuuden tai selvityskustannusten epävarmuuden vuoksi ohjata osapuolia hakemaan kuolinpesää mieluummin konkurssimenettelyyn. Tapauskohtaisesti kuitenkin mitkä tahansa yksittäiseen kuolinpesään liittyvät erityiset syyt saattavat antaa aiheen kuolinpesän konkurssimenettelylle.
Mikäli kuolinpesä asetetaan konkurssiin, sovelletaan konkurssimenettelyyn normaalisti konkurssilain säännöksiä. Pesä siirtyy pesänhoitajan ja pesän velkojien määräysvaltaan ja vastaavasti kuolinpesän osakkaiden tai pesänselvittäjän määräysvalta päättyy. Kuolinpesän osakkailla on määräysvallan päättymisestä huolimatta konkurssilaissa velalliselle säädettyjä oikeuksia ja velvollisuuksia, esimerkiksi velvollisuus myötävaikuttaa pesänhoitoon tai oikeus tiedonsaantiin ja läsnäoloon velkojainkokouksissa. Kuolinpesänkin konkurssipesää hoidetaan normaalin konkurssimenettelyn mukaan konkurssisäännösten perusteella, vaikkakin kuolinpesän ollessa velallinen se tuo usein tiettyjä tapauskohtaisia erityispiirteitä konkurssimenettelyn hoitamiseen verrattuna tyypillisiin liiketoimintaa harjoittaneisiin velallistahoihin.
Kuolinpesän konkurssi on siis harvinainen, mutta ei tavaton ja toisinaan varsin käyttökelpoinen lakimääräisesti jäsennelty selvitysmenettely ylivelkaisen kuolinpesän osalta. Mikäli ylivelkaiseen kuolinpesään liittyy mitä tahansa erityisiä elementtejä, jotka antavat aiheen harkita konkurssimenettelyä selvitysvaihtoehtona, on sen käyttökelpoisuus järkevintä selvittää.
